Pääkirjoitus

Suomen ja Ruotsin suhteita viilensi 70 vuotta sitten kiista Ahvenanmaan omistuksesta. Suomen kirkko otti taistelussa aseekseen Ruotsin Länsipohjan suomalaisten heikot kieliolot. Saamaansa myötätuntoa suomalaiset käyttivät hyväkseen Ahvenanmaan kriisin ratkaisussa. Kirkkokin lähti liikkeelle Ahvenanmaan puolesta

Tilaajille

Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kysymys Ahvenanmaan omistuksesta varjosti Suomen ja Ruotsin suhteita.

Saarten asukkaat halusivat liittää alueen Ruotsiin, mikä herätti Ruotsissa suurta vastakaikua. Suomen kansalaissodan aikana Ahvenanmaalle saapui jo ruotsalainen joukko-osastokin, mutta saksalaisten tulo Suomeen katkaisi tämän "miehitysyrityksen", kuten suomalaiset sitä nimittivät. Ruotsalaisten näkökulmasta kysymys oli vain humanitaarisesta avusta.

Kesällä 1920 ahvenanmaalaisen kansanliikkeen johtajat ilmaisivat tyytymättömyytensä alueen saamaan itsehallintolakiin, ja julistivat protestina saarten eronneen Suomesta. Kysymys alueen omistuksesta alistettiin Kansainliitolle, joka ratkaisi kesäkuussa 1921 asian Suomen eduksi.

Kirkossa oli jo lyhyestä ruotsalaismiehityksestä lähtien seurattu tiiviisti Ahvenanmaan kysymystä. Alue kuului Turun arkkihiippakuntaan ja taistelussa saarten omistuksesta käytettiin myös kirkollisia argumentteja.

Ulkoasiainministeriöön asti kiiri valituksia siitä, ettei iäkäs arkkipiispa Gustaf Johansson ollut tarkastanut saarten seurakuntia vuosikymmeniin eikä asettanut pappeja virkoihin.

Eräissä seurakunnissa edellinen piispantarkastus oli toimitettu 1800-luvun puolella. Tämän seikan pelättiin houkuttavan väestöä Ruotsin kirkon puoleen.

Ahvenanmaalaiset itse taas arvostelivat alueen papistoa, sillä nämä olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kansanliikettä vastaan eli siis Suomen hallituksen linjoilla.

Arkkipiispa Johansson tarttui toimeen ja teki Ahvenanmaalle vuosina 1919-1921 kolme pitkää perusteellista tarkastusmatkaa, joiden aikana hän tarkasti jokaisen Ahvenanmaan rovastikunnan seurakunnan.

Kotimaa-lehdelle annetun haastattelun mukaan arkkipiispa seurueineen tutki myös papiston asenteita. Tuloksen mukaan papit pääosin tukivat Suomen pyrkimyksiä, mikä oli kapitulihallinnon mieleen.

Arkkipiispan seurueeseen kuului 1919 myös nykyistä kenttäpiispaa vastaava sotarovasti Artur Malin, jonka mukanaolo selittynee ajankohdan poliittisesta jännityksestä.

Itse arkkipiispa pyrki tarkastusmatkojen hengellisissä puheissaan teroittamaan isänmaanrakkautta ja esivaltauskollisuutta, sekä varoitti erimielisyydestä ja kiittämättömyydestä.

Arkkipiispa Johanssonille ajatus saarten liittämisestä Ruotsiin oli vastenmielinen paitsi isänmaallisista syistä myös siksi, että alue olisi tällöin siirtynyt Upsalan arkkipiispan alaisuuteen.

Ruotsin arkkipiispa Nathan Söderblom taas oli niin teologiselta linjaltaan kuin persoonaltaankin Johanssonille etäinen. Ahvenanmaan kiistan aikana suhteet katkesivat käytännössä kokonaan.

Söderblom pyrki juuri kiistan huippuhetkinä kesällä 1920 järjestämään ensimmäistä kertaa pohjoismaisen piispainkokouksen, jonka tarkoituksena oli lähentää Pohjolan episkopaatteja ja edistää samalla Söderblomin maailmanlaajoja ekumeenisia pyrintöjä. Suomen kirkon piispat kieltäytyivät kuitenkin yhtenä miehenä matkustamasta Ruotsissa pidettävään kokoukseen vedoten nimenomaan Ruotsin haluun saada Ahvenanmaa.

Kirkollisissa lehdissä tilitettiin suhdetta Ruotsiin ennennäkemättömän jyrkin sanakääntein.

Entinen emämaa Ruotsi käyttäytyi Suomea kohtaan kuin "paha äitipuoli", kirjoitti Kotimaan päätoimittaja Martti Ruuth.

Lehden pakinoitsija Seppä taas vertasi ruotsalaisia kirjanoppineisiin ja fariseuksiin, jotka häikäilemättömästi rikkoivat kymmenettä käskyä. Himokkain silmin nämä katselivat Suomelle kuuluvaa saariryhmää ja kumartelivat Euroopan neuvospöytien edessä.

Saarten yksinkertaista kansaa puolestaan mairiteltiin Ruotsin puoleen mannalla ja hunajalla, Seppä kynäili.

Vastavalittu Porvoon piispa Jaakko Gummerus yritti hoitaa yhteyksiä Ruotsin kirkkoon, mutta hänkään ei malttanut olla toistuvasti mainitsematta Ahvenanmaan omistusasiaa.

Ikimuistoisista ajoista alue oli kuulunut juuri Turun arkkihiippakuntaan eli siis Suomeen, Gummerus tähdensi kirjeissään Söderblomille. Gummerus oli entinen kirkkohistorian professori.

Kesästä 1920 lähtien kirkko siirtyi puolustuksesta hyökkäykseen.

Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla oli ongelmana myös Länsipohja, eli Ruotsin Norrbottenin lääni, jonka alueella asui suomenkielistä väestöä.

Heidän kielellisistä oikeuksistaan oli kiistelty jo aiemminkin, ja aggressiivisimmin asiaa ajoi kansalaisjärjestö Länsipohjan toimikunta.

Kirkollisista johtohahmoista ainakin piispa Gummeruksella oli suorat kontaktit Länsipohjan toimikunnan johtohahmoihin. Hän tunsi vanhastaan myös ulkoministeri Rudolf Holstin.

Suomen hallitus ei virallisesti tukenut Länsipohjan olojen rinnastamista Ahvenanmaan kiistaan, mutta kirjeenvaihto osoittaa, että kiistan aikana ulkoministeriö suosi aktiivisesti sellaista vapaata kansalaistoimintaa ja kirkollisia toimia, joiden yhteydessä Länsipohjan kielioloista saatiin maailmalle negatiivista informaatiota.

Ministeriö toimitti Suomen ulkomaanlähetystöille selontekoja ja raportteja, joissa epäkohtia esiteltiin. Alueen kirkollisella tilanteella oli näissä raporteissa oma tärkeä sijansa.

Pohjoisen hiippakunnan piispa J. R. Koskimies, pohjalainen fennomaani, antoi lehdille kesällä 1920 tiukkasävyisiä haastatteluja, joissa hänkin arvosteli Länsipohjan seurakuntien kielioloja.

Samat näkökohdat otettiin kesällä 1920 esiin myös kansainvälisellä tasolla. Kirkkojenvälinen rauhanjärjestö World Alliance piti elokuussa Sveitsissä suurkokouksen, jossa Suomea edusti professori Arthur Hjelt, suomalaisen ekumeenisen työn uranuurtaja.

Hjelt käytti tilaisuudessa laajan puheenvuoron, jossa hän vyörytti esiin Länsipohjan tilanteen ja vaati Ruotsin kirkkoa korjaamaan epäkohdat.

Ruotsalaiset kokousedustajat yrittivät puolustautua, mutta konferenssi hyväksyi kuitenkin suomalaisten laatiman vähemmistökannanoton muutoksitta. Hjelt saattoi antaa ulkoasiainhallinnolle toiminnastaan tyytyväisen selonteon.

Lehtihaastattelussa hän myönsi myös avoimesti, että Länsipohjatoiminnan taustalla oli nimenomaan ajankohtainen Ahvenanmaan kriisi.

Kesään 1921 kirkko ja kirkolliset yhdistykset pyrkivät edistämään Ahvenanmaan kiistan suotuisaa ratkaisua ja suhde Ruotsin kirkkoon pysyi kireänä.

Ahvenanmaalaisia itseään varoiteltiin separatismista jopa Raamattuun vedoten. "Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako", kirjoitti lähetysjohtaja Matti Tarkkanen ahvenanmaalaiselle lähetysystävälle.

Kristillinen ylioppilasliikekin lähetti matkapuhujia saarille "saarnaamaan Söderblomia vastaan". Sitkeä eikä suinkaan täysin perätön huhu nimittäin kertoi, että Söderblom oli vahvasti separatistien puolella.

Kansainliiton päätös alueen kuulumisesta Suomeen otettiin kirkossakin riemulla vastaan. Arkkipiispa Johanssonin päiväkirjan mukaan asiaa juhlittiin pienimuotoisesti "hotellissa".

Arkkipiispan ohella paikalla olivat muun muassa pääministeri Rafael Erich ja kansainvälisestä propagandasta vastannut professori Arthur Hjelt. Tilaisuutta juhlistettiin puhein ja Runebergin säkein. "Maa kallis isien" oli kallis myös kirkolle.

Suomalaisten kirkolliset Ruotsin-suhteet alkoivat tästä pitäen normalisoitua. Jo kesällä 1921 järjestettiin Suomessa ensimmäinen pohjoismainen kristillinen kokous, johon kutsuttiin myös ruotsalaisvieraita.

Suomalaiset ilmaantuivat itsekin mukaan niin pohjoismaiseen kuin Söderblomin johtamaan laajempaan ekumeeniseen yhteistyöhön. Suomen ja Ruotsin arkkipiispojen mutkikas suhde ei tosin enää milloinkaan korjautunut.

Aila Lauha Kirjoittajan toukokuussa hyväksytyn väitöskirjan aiheena on Suomen kirkon ulkomaansuhteet ja ekumeeninen osallistuminen 1917-1922.

Piispantarkastukset aloitettiin nopeasti uudelleen Länsipohjan kirkolliset olot taisteluvälineeksi Taistelu päättyy kiitosjuhlaan

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    7. 7

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    8. 8

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää