Pääkirjoitus

Suomen valtio saa kymmenesosan tuloistaan alkoholista. Kulutus on kasvamassa hitaasti. Lisääntyvä ongelmakäyttö ei ole saanut päihdepolitiikkaa aktivoitumaan. Kiinnostus herää vasta, kun kansainvälinen yhteistyö uhkaa monopolia ja alkoholituloja. Alkoholipolitiikka on Suomessa veropolitiikkaa

Tilaajille

Suomalaista päihdepolitiikkaa on arvioitava uudelleen Euroopan yhdentymiskehityksen jatkuessa. Kansainväliset paineet alkoholimonopolien kaatamiseksi ovat kasvamassa. Monopolien merkityksen vähentyessä alkoholin hinnat putoavat väistämättä. Rajojen avautuminen taas asettaa huumepolitiikalle uusia haasteita.

Päihdepolitiikalla tarkoitetaan sekä alkoholi- että huumepolitiikkaa. Virallisissa asiakirjoissa alkoholipolitiikka määritellään tavallisesti osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Päihdepolitiikan ymmärtämiseksi on kuitenkin palautettava mieleen, että aikaisemmista moraalisista ja terveydellisistä perusteluistaan huolimatta se on ollut ja edelleen on ennen muuta talouspolitiikkaa.

Halki vuosisatojen on eri maissa säädelty lainsäädännöllä, tulleilla ja verotuksella sekä niihin liittyvillä kontrollitoimilla päihteiden maahantuontia ja jakelua. Jo 1700-luvulla kahvi oli Ruotsi-Suomessa kauppapoliittisin perustein kriminalisoitu aine. Talouspolitiikalle pyrittiin löytämään terveydellisiä perusteluja korostamalla kahvin haitallisia vaikutuksia. Suunnilleen samalla tavoin suhtaudutaan nykyään moniin huumeisiin. Terveyskysymykset oli kuitenkin alistettu kahvin kauppapoliittisille ehdoille.

Erityisestä päihdepolitiikasta alettiin puhua alkoholikysymyksen valtiollistuessa ja politisoituessa 1900-luvun alussa. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti kirkon ja työväenliikkeen yhteistoimin saatiin aikaan kieltolaki. Se kaatui kuitenkin melko pian taloudellisiin ongelmiin, lain kunnioituksen rapistumiseen ja erilaisiin järjestysongelmiin. Kokemuksista viisastuneina päihdepolitiikan tavoitteeksi asetettiin yhteiskunnan taloudellisen edun maksimointi alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja minimoimalla.

Kansallisen alkoholimonopolin syntyessä siihen liittyvine verotusjärjestelmineen vuosisadan alkupuoliskolla myös huumeiksi määriteltyjen päihteiden kontrolli sai alkunsa. Historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna on mielenkiintoista huomata, että aina kun alkoholin jakelua Suomessa on helpotettu, on yleensä kiristetty huumekontrollia.

Siten kävi esimerkiksi 1930-luvulla, jolloin kieltolaki kumottiin ja huumeiden hallussapito kriminalisoitiin, ja jälleen 1960-luvulla, jolloin keskiolut vapautui ja huumeiden käyttö kriminalisoitiin. Kun Alkon myymälöitä ja anniskelupaikkoja selvästi lisättiin 1980-luvulla, huumeiksi määriteltävien aineiden luetteloa samalla selvästi pidennettiin asetuksella. Kertaakaan kun huumekontrollia on kiristetty, huumeongelman laajenemisesta tai narkomaanien määrän kasvusta ei ole ollut selvää näyttöä.

Onko näissä tapauksissa ollut tarkoituksena rauhoittaa yleistä mielipidettä alkoholipolitiikan vapauttamisen seurausten suhteen kiinnittämällä huomiota huumekysymyksiin? Osaksi siitä syystä alkoholiongelmat ovat ainakin jääneet yhteiskunnallisessa keskustelussa huumekysymyksen varjoon, vaikka ne ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta katsoen noin satakertaisia huumeongelmiin verrattuna. Myös viime vuosina alkoholin kulutuksen kasvaessa julkinen mielenkiinto on kohdistunut alkoholin sijasta paljolti huumekysymyksiin.

Käsitys alkoholipoliittisten rajoitusten tarpeesta vaihtelee sen mukaan, kenen alkoholinkäytöstä puhutaan. Tärkeänä kriteerinä on pidetty alkoholitapojen "sivistyneisyyden" astetta. Sivistyneille käyttäjille halutaan maksimaalinen vapaus, kun taas sivistymättömien alkoholinkäyttöä halutaan rajoittaa. Näitä ristiriitaisia tavoitteita on vaikea sovittaa yhteen.

Hyväosaisille tärkeintä on alkoholipoliittinen vapaus. Alkoholia käytetään elämänlaadun kohottajana, ja käyttö jäsentyy osaksi jokapäiväistä vuorovaikutusta painottuen mietoihin juomiin.

Huono-osaisilla alkoholinkäyttö painottuu useammin väkeviin juomiin ja voi johtaa vähitellen hoidon tai muiden yhteiskunnallisten palveluiden tarpeeseen. Sen vuoksi esitetään vaatimuksia huono-osaisten alkoholinkäytön rajoittamiseksi ja kontrolloimiseksi. Ongelmana ei niinkään pidetä alkoholia sinänsä tai sen käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja kuin juopumuksesta aiheutuvia järjestysongelmia.

Toisin kuin muissa länsimaissa alkoholinkulutus on Suomessa viime vuosina kasvanut. Se selittynee sillä, että yhteiskunnallinen rakennemuutos ja siihen liittyvä hyvinvointikehitys ovat ajoittuneet meillä myöhemmäksi kuin monissa muissa maissa. Hyvinvoinnin kasvaessa tapahtuva "luonnollinen" alkoholinkäytön lisäys on siksi meillä ajankohtaista vasta nyt.

Alkoholinkäytön kyllästymispiste saavutettaneen Suomessa vasta muutaman vuoden kuluttua. Varsinkin keskiluokkaiselle olut- ja viinikulttuurille on vielä selvää kasvualustaa. Alkoholi saanee jatkossa vielä korostuneemman aseman osana ihmisten jokapäiväistä sosiaalista vuorovaikutusta.

Alkoholinkulutuksen kasvaessa julkinen keskustelu alkoholin myönteisistä vaikutuksista on lisääntynyt. Uuden keskiluokan kaipaama valinnanvapaus ja yhteiskunnan taloudellinen etu ovat syrjäyttäneet terveyspoliittiset perustelut. Alkoholipolitiikan veropoliittinen luonne on korostunut alkoholitulojen muodostaessa noin kymmenesosan valtion tuloista.

Alkoholipolitiikka ei ole Suomessa enää yhteiskunnallinen kiistakysymys toisin kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Alkoholipoliittinen konsensus näkyi esimerkiksi viime vuonna julkaistussa alkoholikomitean mietinnössä, joka sisälsi lähinnä hurskaita toiveita eikä ole johtanut käytännössä mihinkään. Alkoholipolitiikasta on tullut teknisluonteinen poliittinen kysymys. Sillä halutaan varmistaa valtiolle riittävästi tuloja ja lievittää joitakin alkoholinkäytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Lähivuosina alkoholikysymystä leimaavat Suomessa kaikesta päätellen edelleen talouspoliittisen ajattelun ensisijaisuus ja alkoholinkulutuksen hidas kasvu. Vaikka keskiluokkaisen kulutuksen lisäksi myös alkoholin ongelmakäyttö siihen liittyvine haittoineen kasvaa, päihdepolitiikan aktiivista harjoittamisesta ei juuri voida puhua. Kiinnostus päihdepolitiikkaan kasvaa vasta siinä vaiheessa, kun kansainvälinen yhteistyö uhkaa alkoholimonopolia ja siitä valtiolle koituvia tuloja.

Alkoholimonopolien purkamiseen kohdistuu paineita monikansallisten yritysten taholta ja osana uudistuvaa kansainvälistä maatalouspolitiikkaa. Euroopassa ei ole osoitettu viime vuosina erityisempää halukkuutta alkoholin kokonaiskulutuksen säätelyyn. EY:ssä on tosin kirjattu alkoholihaittojen torjuntaohjelma, mutta sen merkitys on jäänyt vähäiseksi.

Alkoholipolitiikka on viime aikoina ollut korostetusti talous- ja verotuspolitiikkaa, kun taas huumepolitiikka on ollut kontrollipolitiikkaa. Kansainvälisesti tarkastellen on näkyvissä muutoksen merkkejä. Erityisesti Yhdysvaltain tilanteeseen viitaten on käytetty lukuisia puheenvuoroja huumeiden vapauttamisen puolesta.

Siinä on kysymys siirtymisestä kontrollipolitiikasta verotuspolitiikkaan samaan tapaan kuin alkoholin suhteen meneteltiin aikaisemmin. Merkille pantavaa on, että tällaisia puheenvuoroja ovat käyttäneet usein talouselämän asiantuntijat. Huumeiden vapauttamista on perusteltu sillä, että siten ne saadaan pois rikollisten käsistä tavanomaisen kansainvälisen kaupan piiriin. Lisäksi yhteiskunta voi saada huumeista verotuloja, joita se voi käyttää huumeiden käytöstä aiheutuvien kustannusten peittämiseen.

Yhdysvalloilla on ollut hallitseva rooli kansainvälisessä huumepolitiikassa jo vuosisadan alusta lähtien. Kansainvälinen huumekontrolli sai itse asiassa alkunsa Yhdysvaltain kauppapoliittisista intresseistä. Jos Yhdysvalloissa luovutaan lähivuosina nykyisenkaltaisesta huumekontrollista, sillä on pian vaikutuksensa myös Euroopan huumepolitiikkaan.

Suomessa muutos ei merkitse kovin paljon, koska huumeiden käyttäjiä on vähän. Meitä suojaa huumeiden leviämiseltä myös alkoholipainotteinen päihdekulttuuri. Jos alkoholijuomien hinnat putoavat Suomessa merkittävästi lähitulevaisuudessa, huumeiden on entistä vaikeampaa saada täällä jalansijaa, vaikka niitä olisikin nykyistä vapaammin saatavilla. Uusi keskiluokka istuu mieluummin halvan oluensa ääressä kuin tarttuu hasispiippuun.

Osmo Kontula

Huumekontrolli kiristyy aina kun viina vapautuu Olutta ja viiniä menee vielä lisää lähivuosina Valtiolle halutaan varmistaa tarpeeksi tuloja Huumeet vapaiksi ja verotuksen kohteiksi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää