Pääkirjoitus

Suomen paras kuikkajärvi, kirkas ja karu Suontee, on hyvää vauhtia turmeltumassa. Linnusto on 30 vuodessa vähentynyt tuntuvasti, vesi huononee, rehevöityminen on alkanut. Ihminen pesii nyt rannoilla ja saarissa antamatta elintilaa eläinnaapureilleen. Järvien eläimistö odottaa rantojen pikaista suojelua

Tilaajille

Kesän suurta kiistakysymystä 12000 rantakilometrin varjelemisesta on käsitelty yksinomaan ihmisen kannalta. Vesimaisemien elävä luonto, jonka säilyminen riippuu paljolti tulevista ratkaisuista, on rytäkässä tyystin unohdettu.

Pääosa sisävesien rannoista säilyi vuosisatamme puoliväliin saakka suurin piirtein neitseellisessä tilassa. Luonnontilaisissa oloissa rantakasvillisuus sai kehittyä kaikessa rauhassa ja lintujen pesimistiheys oli runsasravinteisissa järvissä eräin paikoin niin suuri, että voitiin perustellusti puhua lintukaupungeista.

Vasta viimeksi kuluneiden 25-30 vuoden aikana rannat ovat joutuneet ankaran rasituksen kohteiksi, kun yhä useampi suomalainen on hankkinut rantapalstan. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla mökkivillitys kasvoi huikeasti. Rannoille merivyöhyke mukaan lukien on noussut 350000 huvilaa saunoineen, talousrakennuksineen ja venevajoineen. Se on johtanut monin paikoin rantojen slummiutumiseen, kun naapuripalstat sijaitsevat kylki kyljessä. Mikä pahinta paineet näyttävät olevan yhä lisääntymässä.

Vaikka Suomessa on hiljattain julkaistun selvityksen mukaan 180000 järveä, ei mökittymisen vaikutuksia elävään luontoon ole juuri nimeksikään tutkittu. Selvityksiä on tehty vain harvoista yksittäisistä lajeista.

Kokonaisvaltaiseen tutkimukseen ei enimmillä järvillämme ole mahdollisuuksiakaan, koska eläinkantojen muuttumiseen vaikuttavat samaan aikaan monet eri tekijät, kuten taajamien sekä maatalouden ja teollisuuden vesistöihin laskemat päästöt. Tilannetta hämmentävät vielä ilman kautta kaukokulkeutuvat saasteet, jotka yksistäänkin pystyvät tekemään järvistä kuolleita.

Suomen parhaana kuikkajärvenä tunnettu, kirkasvetinen ja karu Suontee Keski-Suomen ja Mikkelin läänien rajalla soveltuu poikkeuksellisen hyvin tutkimuskohteeksi pyrittäessä selvittelemään mökittymisen vaikutusta rantaeläimistöön. Teollisuus puuttuu alueelta kokonaan eikä teollisuussaasteita kulkeudu järveen vesiteitse muualtakaan, kiitos Suonteen sijainnin latvavesistössä. Kiinteä ranta-asutus ja viljely on varsin mitätöntä. Tämä Suomen suuruudeltaan 30:s järvi (149 neliökilometriä) on sisävesien valtakunnallisessa laatuluokittelussa sijoitettu kaikkein puhdasvetisimpien järvien vähälukuiseen ryhmään.

Aloittaessani 1962 Suonteen itäpuoliskon eläimistön - erityisesti lintujen - näihin saakka aukottomana jatkuneen seurannan Suontee oli tyypillinen erämaajärvi. Ihmistoiminta rajoittui pariin rannan tuntumassa sijainneeseen maalaiskylään ja -taloon sekä muutamaan nuottakotaan. Ulapoita kynti päivittäin pari kolme soutuvenettä tai hidaskulkuista moottoria. Eläinkannat pysyivät vakaina ja elinvoimaisina.

Suonteen saariin ja jonkin verran myös rannoille alkoi 1960-luvun jälkipuoliskolla nousta lomamökkejä, joita nyt on parisataa. Sitä mukaa rantaeläimistön elintila on kaventunut.

Järvenselkiä viilettävät aamuvarhaisesta iltamyöhään ujeltavaääniset pikakiitäjät. Niiden ja talvisten autoilijapilkkijöiden aiheuttamat saastepäästöt ovat huonontaneet olennaisesti veden laatua. Joidenkin edesvastuuttomien lomailijoiden veteen viskaamat jäteöljyt ovat tahrineet rantoja ja vaurioittaneet vesien pintaeläimistöä. Matto- ja muuta pyykkiä tuodaan puhdasvetiselle järvelle ja vesi saastutetaan synteettisillä pesuaineilla.

Suonteellakin rehevöityminen on päässyt hyvään alkuun. Leväkasvillisuus on jo rynninyt rantojen mataliin vesiin ja sopeutumiskykyinen järviruoko tekee paikoin aluevaltauksia. Ja kaiken tämän ovat saaneet aikaan huvila-asukkaat.

Kesämökin rakentaminen vaikeuttaa aina joidenkin eläinten toimeentuloa ja lisääntymistä. Pahiten joutuvat kärsimään arat ja sopeutumiskyvyttömät lajit.

Eläimistön lisääntymistä haittaavat mahtaviin mittoihin paisunut vesiliikenne ja erityisesti mökkiläisten säännölliset aamu- ja iltakäynnit kala-apajilla. Suosituimpia verkon ja pitkänsiiman laskupaikkoja ovat pienten saarien ja luotojen rantavedet, joihin myös linnut hakeutuvat pesimään.

Virkistyskalastajien ilmaantuminen lintuluotojen läheisyyteen karkottaa hautovat emot pesistään. Silloin saavat tilaisuuden munarosvoiluun lähistöllä norkoilevat varikset, jotka tulevat varta vasten saarille lintujen lisääntymiskauden ajaksi. Varisten tihutyöt merkitsevät useimmiten pesinnän lopullista epäonnistumista, sillä vain pieni vähemmistö lajeista ryhtyy uusintapesintään.

Erityisesti kuikkien tilanne on huvila-asukkaiden harjoittaman kalastuksen johdosta täysin toivoton. Arka ja sopeutumiskyvytön lintu hylkää niin herkästi pesänsä, että ihmisen 5-10 minuuttia kestävä piipahdus pesärannalla munintaa seuraavien kahden viikon aikana riittää syyksi haudonnan lopettamiseen. Varikset onnistuvat lisäksi ihmisen tahattomalla myötävaikutuksella tuhoamaan vuosittain 30-40 prosenttia kuikanpesistä.

Havainnot osoittavat vääjäämättömästi Suonteen linnuston vähentyneen tuntuvasti viimeisten 30 vuoden aikana. Eräillä muillakin eläinlajeilla muutosten suunta on sama. Vain osasta järven eläimiä on tutkittua tietoa. Kovin pitkälle meneviin yleistyksiin ei siitä syystä ole edellytyksiä. Esimerkiksi kalojen ja hyönteisten kannanmuutoksista tiedot puuttuvat lähes kokonaan.

Verrattuani viiden viimeisen vuoden eläinkantoja Suonteenjärvellä viiden vuoden otantaan 1960-luvulta olen huomannut useiden lajien vähentyneen huomattavasti.

Haapana, selkälokki, mutu, hevosjuotikas sekä vesi- ja viiksisiippa, jotka ovat vesien äärellä eläviä lepakoita, ovat vähentyneet alle 30 prosenttiin 1960-luvun kannoista. Rantasipi- ja kalatiirakannoista on jäljellä 30-50 prosenttia ja kuikka- ja tukkakoskelokannoista 50-70 prosenttia 1960-luvun kantoihin verrattuna. Jouhisorsa on kadonnut kokonaan. Kalalokkikanta on sen sijaan miltei ennallaan. Minkkejä ja keltajalkaharmaalokkeja on enemmän kuin 1960-luvulla.

Naurulokkien määrän kehitys on poikkeava. Parimäärän kasvu jatkui vuoden 1985 vaiheille. Sen jälkeen pesinnässä on ollut outoja häiriöitä ja yksilöiden määrä on vähentynyt jyrkästi.

Äkkimuutokseen on ehkä vaikuttanut Tshernobylin ydinonnettomuus. Olen mitannut Suonteen ahvenista huippukorkeita cesiumarvoja (vielä kolme vuotta sitten noin 900 becquereliä kiloa kohti). Käyttäessään pääravintonaan saastuneita vesihyönteisiä naurulokit ovat ehkä itsekin myrkyttyneet.

Suonteenjärven esimerkki osoittaa mökittymisen riittävän heikentämään ja pahimmassa tapauksessa jopa tuhoamaan joidenkin eläinten kannat ilman teollisuuden ja maatalouden vaikutuksia. Erittäin todennäköisesti eläinkunnassa Suonteella havaitut ilmiöt ovat sovellettavissa mihin tahansa suurehkoon ja karuun järveen, joita taas Suomessa on kymmeniätuhansia.

Rantojen suojelusuunnitelman pikainen toteuttaminen saattaa tuoda tuiki tarpeellisen ensiavun - vain sillä edellytyksellä, että rannat todella rauhoitetaan ihmistoiminnalta lintujen lisääntymisajoiksi keväästä heinäkuun puoliväliin saakka.

Muita keinoja sisävesien eläimistön turvaamiseksi ei juuri olekaan. Ominaislaatunsa mukaisesti suomalaiset vastustavat rajusti kaikkia rajoituksia, jotka hituisenkin koskevat heitä itseään. Ja rajoituksia toki tarvittaisiin eläinten pelastamiseksi.

Vaikka lähtökohta siis on huono, on kuitenkin yritettävä suositella kaikille järvillä liikkuville luopumista kalastuksesta alle hehtaarin suuruisten saarten, luotojen ja karikkojen ympärillä noin sadan metrin säteellä. Näillä alueilla ei saisi nousta maihin 1. 5. ja 15. 7. välisenä aikana, jolloin olisi myös vältettävä ajelua nopeilla moottoriveneillä. Huippunopeuden tulisi siellä olla alle kymmenen kilometriä tunnissa.

Ehdottamani uhraukset luonnon hyväksi eivät paljoakaan kavenna järvillä oleilevien etuja. Ne kuitenkin parantaisivat olennaisesti järvien eläimistön vaikeaa asemaa ja takaisivat - kenties - lajiston säilymisen tuleviin aikoihin.

Leo Lehtonen

Suontee soveltuu hyvin mökittymisen haittojen tutkimiseen Ihminen ja varikset turmelevat kuikkien pesinnän Surullisia tuloksia 30 vuoden seurannasta Suonteen esimerkki sovellettavissa muihinkin järviin

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Sää on aiheuttanut yöllä ongelmia Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    5. 5

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    6. 6

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää