Pääkirjoitus

Suomalaisen työntekijän työsuhdeturva on edelleenkin heikompi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Meiltä puuttuu irtisanomistilanteissa tehokas vuorojärjestys ja työsuhteen jatkuvuusperiaate. Työntekijöiden asema on pysynyt epäselvänä, kun säännöksiä ei testata oikeudessa. Pohjoismaisessa työsuhdeturvassa yhä eroja

Tilaajille

Suomalainen työntekijä on työsuhteessaan ruotsalaista ja norjalaista toveriaan turvattomampi huolimatta vuoden 1988 työelämän uudistamisesta. Se johtuu siitä, että meiltä puuttuu irtisanomistilanteissa tehokas vuorojärjestys ja työsuhteen jatkuvuusperiaate.

Eroa lisää myös merkillinen hiljaisuus työelämän uudistamiseen liittyvien säännösten ympärillä. Uudistus toteutettiin sinipunayhteistyöllä 1988; oikeusjuttuja uusien säännösten perusteella on nostettu perin vähän huolimatta taloudellisilla syillä tapahtuneiden irtisanomisten lisääntymisestä.

Ruotsissa ja Norjassa työsuhdeturvaa luodaan sekä lailla että runsaalla oikeuskäytännöllä, vaikka itse säännöksissä ei tapahtuisikaan muutoksia. Kun meillä Suomessa säännöksiä ei testata oikeudessa, työntekijöiden mielestä heidän asemansa on edelleen epäselvä. Asian korjaamisessa olisikin haastetta sekä ammattiliitoille että työsuhdeturvajuttuja ajaville juristeille.

Järjestelmät yleispiirteiltään samankaltaiset

Työntekijää pyritään suojaamaan taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisanomistilanteissa pääasiassa samoin keinoin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Keinot ovat pitkien irtisanomisaikojen lisäksi vuorojärjestys, uudelleensijoitusvelvollisuus ja takaisinottovelvollisuus. Uudelleensijoitusvelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että työntekijän varsinaisen työn loppuessa hänelle on tarjottava muuta yrityksessä tarjolla olevaa työtä.

Uudelleensijoitusvelvollisuuden laajuudesta ja sisällöstä jokaisessa maassa on runsaasti oikeuskäytäntöä. Suomessakin uudelleensijoitusvelvollisuuden katsottiin olevan oikeuskäytännössä voimassa jo ennen vuoden 1988 uudistusta.

Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että työnantaja on velvollinen palauttamaan taloudellisista syistä irtisanotun työsuhteen, jos hän tietyn ajan kuluessa tarvitsee uutta työvoimaa yritykseensä ja työntekijä on vielä työttömänä työnhakijana. Ruotsissa ja Norjassa takaisinottoajan pituus on yksi vuosi, meillä Suomessa yhdeksän kuukautta.

Suomi jäljessä vuorojärjestyksessä

Ruotsin lainsäädännössä on toteutettu hyvin tiukka "först in - senast ut" -periaate, jonka mukaan kauemmin työssä ollut on etuoikeutettu jäämään verrattuna uudempaan työntekijään. Paikallisella sopimuksella vuorojärjestyksestä voidaan poiketa, mutta silloin ammattiosasto yleensä edellyttää, että irtisanottaviksi joutuvien ongelmat ratkaistaan ylimääräisillä erorahoilla, eläkejärjestelyillä, uudelleenkoulutuksella tai muilla keinoin. Näin kävi muun muassa silloin, kun Malmön Kockumin telakalta vähennettiin 2000 työntekijää viime vuosikymmenen loppupuolella.

Myös Norjassa on samantyyppinen säännös. Norjassa vuorojärjestykseen liittyvät tapaukset ovat vilkkaan keskustelun kohteena ja asiaa koskevia oikeudenkäyntejä on paljon.

Suomessa vuorojärjestys perustuu keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen, jonka mukaan työvoimaa vähennettäessä etusijalla jäämään ovat yrityksen toiminnalle tärkeät työntekijät, sotavammaiset ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneet. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteen kestoon ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Huolimatta yli kahdenkymmenen vuoden yrityksistä ei vuorojärjestyksessä ole Suomessa päästy eteenpäin, joten tältä osin suomalainen työntekijä on ruotsalaisia ja norjalaisia turvattomammassa asemassa.

Irtisanomisen perusteissakin eroja

Meillä Suomessa on lisäksi työelämän uudistamisen yhteydessä lakiin tullut uudelleenkoulutusvelvollisuus, joka tulee siis myös selvittää ennen kuin irtisanomiseen on oikeutta.

Norjassa, jossa työsuhdeturva on ollut voimassa jo vuodesta 1936, irtisanomisperusteissa on otettu käyttöön mielenkiintoinen kohtuusharkinnan periaate. Irtisanomisen oikeellisuutta arvioidaan riitatilanteessa sekä työnantajan että työntekijän olosuhteiden kannalta. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että irtisanominen on työntekijän kannalta kohtuuton ottaen huomioon työnantajan olosuhteet, ei työnantajalla ole oikeutta irtisanomiseen, vaikka taloudellisia syitä siihen olisikin.

Irtisanomissuojaa täydentää Ruotsissa ja Norjassa se, että työntekijä on pääsääntöisesti oikeutettu jatkamaan työsuhteessa oikeudenkäynnin ajan, jos hän riitauttaa irtisanomisen. Norjassa oikeus voi erikseen ennen pääasian ratkaisua ottaa kantaa siihen, onko työsuhteen jatkuminen kohtuullista.

Suomessa työsuhteen jatkuvuusperiaatetta ei ole yrityksistä huolimatta saatu toteutetuksi. Työntekijän on irtisanomisajan päätyttyä aina jätettävä työpaikkansa. Eroa lisää se, että Ruotsissa työntekijä on lomautuksen ajalta oikeutettu saamaan täyden palkan ja Norjassakin palkka maksetaan osasta lomautusaikaa. Suomessa lomautusajalta maksettava palkka on tuntematon käsite.

Kollektiivista työsuhdeturvaa täydentävät Ruotsissa ja Norjassa opintososiaaliset etuudet. Myös Suomessa on juuri astunut voimaan laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta.

Työmarkkinaosapuolet Ruotsissa ovat solmineet niin sanottuja turvallisuussopimuksia (trygghetsavtal), joiden perusteella opintotukea voidaan uudelleenkoulutustilanteessa saada turvallisuusneuvostolta (trygghetsrådet). Tuen saamiselle ei ole asetettu ylärajaa. Esimerkkinä ruotsalaiset kertoivat sähköteknikosta, joka tuen avulla opiskeli täydellä palkalla 2,5 vuotta oopperalaulajaksi.

Tanska suuntautunut EY:n lainsäädäntöön

EY:hyn liittyminen on tuonut parannusta Tanskan perinteisesti huonoon työsuhdeturvaan: painopiste lienee tulevaisuudessakin ylikansallisessa lainsäädännössä.

Tanskan ammattiyhdistysliike pyrkii saamaan aikaan uusia työsuhdeturvaa koskevia direktiivejä kansallisen lainsäädännön kehittämisen jäädessä vähemmälle huomiolle. Tanskan ammatillisessa keskusjärjestössä LO:ssa on viisi toimitsijaa, jotka käyvät säännöllisesti Brysselissä osallistumassa uusien säännösten valmisteluun.

Onko tämä EY-painotteinen kehitys tulossa Suomeenkin Eta-sopimuksen ja mahdollisen EY-jäsenyyden lähestyessä, on pohdittava kysymys, joka ei rajoitu pelkästään työsuhdeturvaan. Olisi määriteltävä, kuinka paljon ylipäätään halutaan kehittää kansallista lainsäädäntöä aloilla, joilla EY:n kautta on joko olemassa tai tulossa ylikansallista lainsäädäntöä.

Yrjö Mattila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Sää on aiheuttanut yöllä ongelmia Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    10. 10

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää