Pääkirjoitus

Ajopuuteoria jatkosodan synnystä nousi esiin jo sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Vasta ulkomaisten historioitsijain esiinmarssi pakotti suomalaiset tarkistamaan kantaansa. Ajopuu-symboli korvautui koskiveneellä. Kiivain väittely käytiin 70-luvun puolivälissä. Ajopuuteoria - kirjallista asevelvollisuutta

Tilaajille

Jatkosodan synnystä on kirjoitettu historiantutkimuksessa paljon. Varhaisin selitysmalli on niin sanottu ajopuuteoria, jonka mukaan Suomi joutui suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin "vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun". Tämä selitys oli suomalaisessa historiankirjoituksessa pitkälle 1960-luvulle hallitsevana. Yleisessä tietoisuudessa se vaikuttaa vieläkin.

Ajopuuteoriasta käyty väittely on jakaantunut kolmeen näkökulmaan. Alkuperäinen suomalaiskansallinen näkökulma korosti Suomen viattomuutta jatkosodan syttymiseen. Ulkomainen kriittinen tutkimus "upotti" ajopuuteorian 1960-luvun jälkipuoliskolla osoittamalla Suomen itse aktiivisesti valinneen puolensa.

Viime vuosikymmenen alusta lähtien uusin kotimainen historiantutkimus on tarkastellut tapahtumia sotilaslähteiden kautta ja pyrkinyt hahmottamaan nimenomaan suomalais-saksalaisen sotilaallisen yhteistyön syntyä ja muotoja välirauhan aikana.

Ajopuuajatus, teesi Suomen viattomuudesta jatkosodan syntyyn, nousi ensi kerran julkisuuteen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1940-luvun lopulla. Syytettyjen valtiomiesten puolustus nojasi näkemykseen, että Suomella itsellään ei ollut osaa eikä arpaa jatkosotaan joutumisessa.

Toinen äärilaita oikeudenkäynnissä oli Neuvostoliiton versio Suomen harkitusta kostohyökkäyksestä. Neuvostoliittolaisen näkemyksen mukaan Suomi seurasi jo joulukuussa 1940 "hitleriläistä salaliittopolitiikkaa". Sodanjälkeisen neuvostonäkemyksen mukaan Suomen ja Saksan sotilaalliset neuvottelut oli saatettu loppuun jo syys-lokakuussa 1940.

Rauhanrikkoja tuli ulkomailta 50-luvun lopulla

Tätä perusteesiä ei vuosikymmeniin kukaan kotimaisista historiantutkijoista rohjennut ruveta kumoamaan. 1950- ja 1960-luvulla suomalaisille historiantutkijoille oli asiallisesti samantekevää, mitä ja milloin Suomessa tiedettiin Saksan sotasuunnitelmista.

Historiantutkijoiden töitä ohjasi kirjallinen asevelvollisuus, joka syrjäytti tutkimuksessa objektiivisuuden vaatimuksen. Itse asiassa ensimmäisen sodan jälkeisen täyden vuosikymmenen aikana suomalaisessa historiantutkimuksessa vallitsi jatkosodan synnystä yksimielinen hiljaisuus. Rauhanrikkoja tulikin 1950-luvun lopulla muualta.

Väitteen Suomen täydellisestä syyttömyydestä kumosi vastaansanomattomasti amerikkalainen tutkija Hans Peter Krosby 1967 teoksessaan Suomen valinta 1941. Mutta sitä ennen kirjalliset asevelvolliset tekivät parhaansa.

Krosby seurasi maanmiehensä Charles L. Lundinin 1950-luvulla esittämiä teesejä, joita ei Suomessa vielä tuolloin haluttu tunnustaa. Lundinin teos Suomi toisessa maailmansodassa sai murskaavan vastaanoton suomalaisilta historiantutkijoilta ilmestyessään 1957.

Entisen tiedustelu-upseerin vastahyökkäys

Arvi Korhonen todisteli 1961 Lundinille vastineeksi ilmestyneessä teoksessaan Barbarossa-suunnitelma ja Suomi, ettei Suomi välirauhan aikana sitoutunut mihinkään ja että Suomen Saksan kanssa keväällä 1941 käymät sotilaalliset neuvottelut olivat pelkästään teoreettisia. Korhosen mukaan tavoitteena oli vain säilyttää itsenäisyys, ei aloittaa talvisodan tappiolle hyvitystä hakevaa hyökkäyssotaa Saksan rinnalla.

Sodan aikana Arvi Korhonen palveli päämajan tiedustelu-upseerina. Hänen tehtävänään oli välirauhan aikana laatia tilannekatsauksia neuvostojoukkojen liikkeistä itärajalla. Korhosen on täytynyt jo henkilökohtaisten kokemustensa perusteella tietää, että puna-armeija ei suunnitellut hyökkäystä Suomeen elokuussa 1940. Keskeinen väite Lundinin teesien kumoamiseen tähdänneessä Suomi ja Barbarossa-suunnitelma -teoksessa oli kuitenkin juuri päinvastainen.

Ajopuuteorian kannalta oli loogista ja tarkoituksenmukaista painottaa Neuvostoliiton interventiouhkaa, jonka perusteella ainoana vaihtoehtona oli vastaanottaa Saksan tarjoama apu.

Englantilaistutkija kyseenalaisti selitysmallin

Englantilainen Anthony F. Upton esitti 1965 kauttaaltaan kriittisen näkemyksen Suomen valtionjohdon välirauhan aikana tekemistä valinnoista. Upton kyseenalaisti Välirauha-teoksessaan jatkosodan synnyn suomalaiskansallisen selitysmallin. Teoksen vahvuus Charles Lundinin kirjaan verrattuna oli se, että Upton ei sortunut selviin asiavirheisiin, kuten edeltäjänsä.

Siitä huolimatta kansallisen historiankirjoituksen linja kesti aukottomana. Upton sai samanlaisen vastaanoton kuin Lundin. Ensin hänet tyrmättiin täysin Arvi Korhosen voimin Suomalaisessa Suomessa ja Historiallisessa aikakauskirjassa, sitten vaiettiin kuoliaaksi.

Amerikkalaisen Hans Peter Krosbyn Suomen valinta (1967) merkitsi ilmestyessään uusia sivuja Suomen sotahistoriaan. Ei voitu enää ohittaa painavaa dokumenttimateriaalia, varsinkin kun siihen viitattiin täsmällisesti. Ajallinenkin etäisyys tapahtumiin oli kasvanut siinä määrin, että suomalaiset tutkijat hyväksyivät Krosbyn ajatukset.

Krosbyn ja Korhosen käyttämä lähdemateriaali oli suurin piirtein sama, eräiden tietojen mukaan Korhosen oli jopa osin laajempi. Tulkinnat kuitenkin eroavat toisistaan suuresti. Toisesta tuli kansallista historiankirjoitusta, joka heijastui aina koulujen oppikirjoihin asti esittäen tapahtumat Suomen merkillisenä ja yllättävänä joutumisena talvisodan jälkeen uuteen sotaan. Toisen pohjalle luotiin nykyisen moni-ilmeisen jatkosotakuvan perusteet.

Krosbyn ansiosta suomalaiset historiantutkijat ryhtyivät korjailemaan aiempia ajatuksiaan jatkosodasta. Akateemikko Eino Jutikkala ja Sotatieteen laitoksen johtaja eversti K. J. Mikola loivat 1970-luvun alussa koskivene- eli paltamoteorian.

Suomi ei kulkeutunut sotaan kuin ajopuu, vaan pikemminkin kuin koskivene, paltamo. Paltamoteorian mukaisesti maan poliittinen johto ohjasi Suomen sotaan mihinkään sitoutumatta ja odottaen ensimmäisiä pommeja vastapuolelta. Mutta oliko sota ainoa vaihtoehto, Jutikkala kysyi.

Kumottunakin ajopuuteoria eli sitkeästi

Suomalaiset tutkijat sen sijaan pitivät väitettä perättömänä. Asiasta käytiin lehtien palstoilla laaja polemiikki, joka osaltaan käänsi nuoren polven historiantutkijoiden huomion jatkosodan synnyn problematiikkaan.

1970-luvun lopulla oli kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa suomalaiset tutkijat periaatteessa myönsivät ajopuuteorian paikkansapitämättömyyden. Yleisessä tietoisuudessa teoria kuitenkin edelleenkin eli. Hyvänä esimerkkinä siitä voidaan pitää presidentti Kekkosen osaksi tullutta vastaanottoa, kun hän yhtyi Krosbyn teeseihin välirauhan 30-vuotisjuhlassa. Kekkonen sai vastaansa valtaosan maan porvarillisesta sanomalehdistöstä.

Yleisesti uuden tutkimuksen huippuna pidetään professori Mauno Jokipiin massiivista tutkimusta Jatkosodan synty, jossa käydään läpi uudet lähdesarjat ja osoitetaan vastaansanomattomasti Suomen ryhtyneen jatkosotaan omasta halustaan. Taustalla oli vaikuttanut Moskovan jatkuva painostus, josta oli haluttu päästä eroon.

Jokipiin mukaan Suomen hallitus pyrki antamaan eduskunnalle ja kansalle sen käsityksen, että jatkosota oli alkanut tilanteesta casus belli, oikeutettuna sodanjulistuksena Neuvostoliiton 25. kesäkuuta 1941 suorittamien pommitusten jälkeen.

Lapin saksalaisjoukot, Suomen saaristossa piileskelleet saksalaisalukset ja kuudella Suomen lentokentällä olleet Luftwaffen koneet ja muut yhteistoimintamuodot pysyivät salassa.

Tämän kehityksen Arvi Korhonen oli jättänyt tietoisesti pois omista tutkimuksistaan. Mauno Jokipiin mukaan Korhonen oli kirjoittanut varovaisesti ja paljastuksia välttäen silloisen poliittisen tilanteen vuoksi.

Simo Sinervo Matti Tapaninen Kirjoitus perustuu humanististen tieteiden kandidaatti Matti Tapanisen Joensuun yliopistossa tekemään tutkielmaan Ajopuuteoriakuvan kehittyminen Suomen jatkosodan syntyä käsittelevässä historiantutkimuksessa. Filosofian maisteri Simo Sinervo harjoittaa jatko-opintoja Joensuun yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää