Pääkirjoitus    |   Kolumni

Puolueettomuuden houkutus

Tilaajille

Olli Kivinen POHJOIS-ATLANTIN liitto Nato elää kylmän sodan jälkeisen ajan vilkkaimman toiminnan kautta valmistautuessaan Bosnian rauhansopimuksen toteuttamiseen. Samaan aikaan on poliittinen laajentumisongelma yhä ratkaisua vailla, ja järjestön päämajassa kytee jo pieni epätoivo siitä, miten jäsenmaiden laajentumispuheet ja tulijoiden into pystytään yhdistämään koko ajan kasvaneeseen arkipäivän realismiin.

Ajattelumalleissa on noussut esiin Euroopan unionin ja Naton laajentamisen kytkeminen toisiinsa Baltian aseman ratkaisemiseksi. Natossa toivotaan apua EU:n laajennuksesta siten, että Baltian maille annettaisiin Nato-jäsenyyden sijaan mahdollisimman nopeasti EU-jäsenyyden ja puolueettomuuden tarjoama "pehmeä" tuki, joka ei turhaan ärsyttäisi Venäjää.

Juuri Venäjän ja Baltian kohdalla on todellisuus ajanut selvimmin kiinni Naton jäsenmaiden aikaisemmat ajatukset. Vaikka Moskovalle ei sanoissa annetakaan veto-oikeutta niin kaikki tietävät, etteivät Baltian maat ole Naton laajennuksen ensi ryhmässä, milloin sellainen kootaankin.

Muotitermiksi on Natossa noussut sanapari omaehtoinen erottuminen, järjestön pääkielellä englannilla sanottuna self differentiation. Sillä tarkoitetaan, ettei Nato aseta ehdokkaita paremmuusjärjestykseen, vaan ne itse erottuvat toisistaan omilla toimillaan - kenen demokratia horjahtelee, kenellä on ratkaisemattomia raja- tai vähemmistöongelmia, kuka ei yleensäkään saa pystyyn oikeusvaltiota. Entisten kommunistien valtaan nouseminen muutamissa maissa on jo luonut uuden tilanteen.

POHJOISESTA eli Itämeren alueesta puhuttaessa on Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus noussut yllättäen arvoon arvaamattomaan. Baltian maille tarjotaan pohjoismaista puolueettomuusmallia antamaan niille turvallisuutta ja lieventämään Venäjän pelkoja. Venäjähän ei vastusta Baltian EU-jäsenyyttä, kun taas Nato on edelleen täysin punainen vaate.

Asiasta on puhuttu jo jonkin aikaa tutkijatahoilla Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja "tutkijoiden ajatukset ovat leviämässä hallitusten keskuuteen", kuten eräs tärkeän jäsenvaltion edustaja asian ilmaisi muutama viikko sitten Brysselissä. Baltteja kehotetaan yhä selvemmin välttämään munien asettamista yhteen ainoaan koriin ja ottamaan huomioon naapureiden ajatukset.

Ajatus puolueettomasta pohjoisesta blokista leijuu ilmassa selvänä, vaikka se on tietenkin vain yksi mahdollisuus nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Natossa ei peitellä käsitystä, että Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys ja niiden jatkuva liittoutumattomuus helpottavat tämän suuntaisia ajatuksia.

VENÄJÄN Helsingin-suurlähettiläs Juri Derjabin ehti viime viikolla julkaistussa Jarmo Virmavirran lehtihaastattelussa tarjoamaan tukensa ja painottamaan, että pohjoisen vakaus lisääntyisi, jos Baltian maat seuraisivat Ruotsin ja Suomen liittoutumatonta politiikkaa. Lisäksi hän väläytti, ettei Suomen ja Viron turvallisuusyhteistyökään aiheuttaisi vastalauseita Venäjällä.

Lisäksi Derjabin ehti neuvomaan isäntämaata vertailemalla sitä Ruotsiin, joka "tuntuu puhuvan selkeämmin kuin Suomi puolueettomuudestaan ja liittoutumattomuudestaan sotilaallisiin järjestöihin kaikissa olosuhteissa". Hän arvosteli epäsuorasti Suomen politiikkaa, joka pyrkii pitämään kaikki vaihtoehdot avoinna. "Kun Suomi sanoo, että se pyrkii liittoutumattomuuteen, se ikään kuin jättää ovet avoimiksi", Derjabin jatkoi.

Baltian maiden suuntautuminen puolueettomuuteen ja luopuminen Naton jäsenyyden tavoittelusta sopisi tietenkin erinomaisesti Venäjän politiikkaan, joka vastustaa Naton laajentumista kynsin ja hampain. Derjabin nosti esiin myös Venäjän turvatakuut, mitä nämä maat vähiten haluavat, koska maailmassa ei ole ilmaisia turvatakuita.

MITÄ OLISI pohjoisen puolueettomien ryhmällä tarjottavana Suomelle ja Ruotsille? Ei mitään. Turvallisuuspolitiikan arviointiasteikko on armoton, koska ajatuksien on vastattava tärkeimpään kysymykseen: lisääkö hanke turvallisuuttamme ja alueen vakautta.

Erityisesti Suomella ei ole syytä hankkiutua asemaan, jossa Baltian epävarmuudet peilautuvat myös maahamme. Suomi on historiansa, puolustuksensa, kansanvaltansa, oikeusvaltion toteutuksen ja maanpuolustusperinteittensä johdosta kokonaan eri asemassa kuin Baltian maat tai muut entiset sosialistiset maat. Lisäksi olemme EU:n täysivaltainen jäsen. Suomelle ei ole etua siitä, että maamme samastettaisiin pitkän itärajan ja maantieteellisen kaukaisuuden johdosta Baltian maihin. Päinvastoin, maamme kannattaa säilyttää selvä turvallisuuspoliittinen ero, vaikka se onkin tylyä eteläisille naapureillemme.

Todellisuudessa meillä ei ole virolaisille eikä muille Baltian maille turvallisuusmielessä mitään annettavaa - eikä mitään hyvää saatavissakaan. Edelleen pitää muistaa, etteivät Baltian maat ole kiinnostuneitakaan, vaan ne katsovat edelleen tiukasti Natoon, vaikka kuulevat sieltä yhä kylmempiä viestejä.

SEKÄ NATON ETTÄ EU:N laajentumisesta puhuminen on monien äärirealistien mielestä turhaa tässä vaiheessa, koska edessä on jättiläismäisiä esteitä, joiden voittaminen vie monen maan kohdalla vuosikymmeniä. Merkittävä joukko keskeisiä läntisiä päättäjiä on kuitenkin ilmiselvästi tullut entisen Jugoslavian opetuksien jälkeen siihen tulokseen, että toimettomuuden hinta on kohtuuttoman suuri, joten laajenemispaine ei lopu vaikeuksien suuruuteen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää