Pääkirjoitus

Tutkijat puhuttavat samoja ihmisiä kymmenessä kunnassa kymmenen vuoden välein Suomen murteet eivät sammu

Tilaajille

Suomen murteet voivat hyvin, sillä kaikki arvostavat niitä, koska edessä on se uhka, että ne katoavat. Murteista ei liioin ole kenellekään harmia tai vaaraa, sillä yleiskieli on jo asemansa vakiinnuttanut ja koulut osaavat sekä opettaa murteita että vieroittaa lapset murteellisuuksista. Murteista voidaan rauhassa ottaa irti kaihoa, iloa, viihdettä.

Murre voidaan ymmärtää perinteenä, arvokkaana juuri aitona ja vanhoillaan. Esimerkiksi käyvät karjalaisen siirtoväen murteet; ne ovat tätä vaalittavaa perinnettä, niiden elämä puhekielen muotona on melkein sammunut.

Kun murteesta tulee koru, on tärkeämpää se, miten sanotaan kuin mitä sanotaan. Silloin murretta "osataan", ja kun kielen näin tiedostaa, kun on joutunut siitä henkisesti tai paikallisesti erilleen, ei enää ole viaton käyttämään sitä aitona puhekielenään.

Vanha kansankieli ei ollut staattista vaan liikkeessä. Kieleen tuli koko ajan uutta ja jotain jäi unohduksiin, mutta muutokset olivat hitaita. Murre tuleekin käsittää eläväksi ja uudistuvaksi, kielen tehtävään mukautuvaksi puhekielen muodoksi, jossa muutokset kuuluvat asiaan.

Seuruututkimus selvittää, mitä kielessä tapahtuu

Yksityiset tutkijat eivät voi kuitenkaan ryhtyä seuraamaan puhekielemme kehitystä vuosikymmenestä toiseen, tosiaikaisesti. Kun on haluttu osoittaa kielen muutoksen suuntaa, on yleensä turvauduttu näennäisaikaan: eri-ikäisten kielenkäyttöä vertailemalla on tehty päätelmiä tulevastakin kielimuodosta. Muutoksen varmaksi toteamiseksi pitäisi kuitenkin voida antaa ajan kulua. Tutkimuslaitokselle se on mahdollista.

Nyt 20-vuotias Kotimaisten kielten tutkimuskeskus aloitti jo 1989 murteiden seuruututkimuksen. Sillä etsitään vastausta kysymykseen, mitä niille tapahtuu, miten paikallismurteet kehittyvät luonnostaan silloin, kun niiden puhujayhteisöissä ei ole meneillään sosiaalisia mullistuksia.

Muutamasta kohteesta tallennetaan ja tutkitaan eri ikäpolvien kieltä kymmenen vuoden välein. Seuruukohteina ovat Eurajoki, Alastaro, Pälkäne, Artjärvi, Kauhava ja Alatornio suomen länsimurteiden alueelta sekä Lapinlahti, Liperi, Sotkamo ja Savitaipale itämurteiden alueelta.

Aikaa myöten yritetään saada vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä eroja on vanhan polven, keskipolven ja nuorison kielessä ja onko murteen muutoksessa ikäryhmittäisiä, sukupolvittaisia, sukupuolittaisia tai koulutuksesta johtuvia yhteisiä piirteitä? Miten nuorison kieli muuttuu ikää myöten? Miten idiolekti eli yksilön kieli muuttuu ikää myöten? Miten paikallismurteisiin vaikuttavat ympäröivät valtamurteet, miten yleiskieli tai pääkaupunkiseudun kieli? Miten kehittyvät lähellä yleiskieltä ja yleiskielestä kaukana olevat murteet?

Erikoista ja olennaista hankkeessa on se, että pyritään seuraamaan samojen ihmisten kielen kehitystä vuosikymmenestä toiseen.

Muun muassa Artjärvellä, Alatorniolla ja Liperissä on yhtenä tutkittavana asiana ollut yksikön 1. persoonan pronomini, joka näissä murteissa on mie (Artjärvellä myös miä ).

Seuruututkija Jaana Pajarinen on hiljan selvittänyt pro gradu -työssään, että liperiläislapsilla mie on hyvin säilynyt. Hanna Lappalaisen tutkiman mukaan taas Artjärven nuoret ja lapset hylkivät vanhaa asua; heillä on läheisen pääkaupunkiseudun ja laajemminkin läntisen puhekielen mä(ä) käytännössä yksinomainen.

On myös Päivi Stockmakarin erillinen, seuruuhankkeeseen kuulumaton tutkimus Lappeenrannan nykypuhekielestä; hänen mukaansa murteen mie on siellä säilynyt. Pohjois-Karjalan Liperissä ja Etelä-Karjalan Lappeenrannassa karjalainen identiteetti näköjään säilyttää mie -asua. Myös Peräpohjassa mie näyttää menestyvän: Alatornion murteen seuruututkija Jaana Pelttari on havainnut, että sikäläinen mie (sielläkin karjalaista perua) on yhä ominainen koululaisillekin. Etelän puhekielen ei ole heille kelvannut.

Uudet murteenseuruukierrokset osoittavat sitten aikanaan, mikä on mien tilanne ja kohtalo noissa paikallismurteissa.

Murteet voivat pikkupiirteiltään tasoittua, mutta murteentutkijat sanovat , että laaja-alaiset, koko murrealuetta leimaavat ja puheessa tiheästi toistuvat piirteet säilyvät. Hyvin säilynee myös se, mikä kuuluu artikulaatioon, siis se miten mikin äänne suussa ja muissa ääntöelimissä muodostuu, ja puheen "nuotti", intonaatio. Miltä murre kuulostaa, sen perusteellahan me yleensä vaistoamme, mistä päin puhuja on kotoisin, vaikka emme tietäisi eritellä hänen murteensa äänne- tai muotopiirteitä.

Sata vuotta sitten kirjoitti nuori murteentutkija Artturi Kannisto, E. N. Setälän aikalainen ja oppilas, josta sittemmin tuli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori, että hämäläinen l (palan , 'padan'; sulen , 'suden') on katoamassa Urjalan murteesta. Etenkin nuoret pitivät hänen mukaansa sellaista "lällötystä" rumana. Mutta yhä löytäisi Urjalasta ällänpuhujan.

Samoin on monen erikoispiirteen laita muissa murteissa. Vähänpä loppujen lopuksi on murteistamme kadonnut piirteitä jäljettömiin, mutta sanastoa on unohtunut paljonkin.

Murresanat voivat yhä laajentaa aluettaan

Nuoriso on nopeaa omaksumaan, mutta se on myös uskollista, säilyttävää, ryhmätietoista. Englannista lienee peräisin pääkaupunkiseudulla yltyleiseksi käynyt, aikuistenkin jo omima niin sanottu kysymys- tai luettelointonaatio (korostetaan sanan viimeistä tavua). Mihin johtaa se, että ä on katoamassa etenkin pääkaupunkiseudun tyttöjen kielestä? Artikulaatio on löysää, räntäsateesta tulee rantasade .

Mitään siihen viittaavaa ei ole kuuluvilla, että suomen paikalliset murteet sammuisivat, vaikka ne ehkä tasoittuvat aikaisempaa nopeammin vanhoja pitäjänmurteita laajemmiksi ryhmiksi. Murteiden asiaa toki auttaa se, että niitä vaalitaan perinteenä leikkimielisissä ja vakavissa murresanakirjoissa tai esimerkiksi paikallisradioissa. Siitäkin on apua, ettei suullinen julkinen viestintä ole enää niin jäykkää kuin ennen tai että paikalliskulttuurit ainakin aluksi korostuvat yhdistyessämme kiinteämmin Eurooppaan.

Olennaista on, että murteet kuuluvat puhekieleen. Maa painaa parrelleen, on vanha sananparsi. Jos kuvitellaan luonnoton tilanne, että koko kansa pakotettaisiin puhumaan yhtä kielen muotoa, niin heti pakon väistyttyä alkaisi syntyä uusia murteita, niin kuin tiedämme syntyvän ammattislangia tai perhekieltä. Kieli elää.

JAAKKO YLI-PAAVOLA Kirjoittaja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    10. 10

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää