Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Säätelyn sijaan tukea tv-tuotannolle

Tilaajille

Euroopan parlamentti on ajautunut tiukkaan kiistaan tv-direktiivin uudistamisesta. Vastakkain ovat näkemykset keinoista edistää eurooppalaista audiovisuaalista tuotantoa. Lopputulos kiistassa on vielä epävarma. Asiassa voidaan joutua parlamentin toisen käsittelyn jälkeen aikaavievään sovittelumenettelyyn ministerineuvoston kanssa.

Tavoitteista ollaan sinänsä yhtä mieltä; tuotannossa on kyse paitsi eurooppalaisesta kulttuurista myös työllisyys- ja talousvaikutuksista.

Parlamentissa voittanutta tiukennettua linjaa johtivat ranskalaiset. Heidän intonsa edistää omaa filmi- ja ohjelmatuotantoaan on ymmärrettävää. Mutta pitääkö muiden alistua kulttuurin kaapuun verhottujen ranskalaisintressien tukijoiksi?

Europarlamentin kulttuurikomiteassa tuli muutenkin välillä sellainen tunne, että komitean enemmistö halusi tarrautua keinoihin, jotka eivät enää toimi. Valtava teknologian kehitys ja kanavien lisääntyminen vievät pohjaa vanhalta säätelypolitiikalta.

Kiintiöt eivät ole enää sopivin ja toimivin tapa ohjelmatuotannon edistämiseen. Päinvastoin, tiukennetussa muodossaan niillä voi olla suorastaan kielteisiä vaikutuksia ohjelmiston rakenteeseen. Kiintiönormi saattaa heikentää laatua. Ainakin parhaan katseluajan ulkopuolella pakkonormi voidaan joutua täyttämään heikkolaatuisella ohjelmistolla.

Periaatteessa kiintiöt ovat EU:n omien vapaan liikkuvuuden tavoitteiden vastaisia. Voisipa niitä vastaan esittää myös sanan ja ilmaisun vapauteen liittyviä perusteluja.

Viime kädessä on kyse valinnan vapaudesta ja laadusta. Eurooppalaisen tuotannon pitää olla kilpailukykyistä. On tuotettava ohjelmia, joita yhtiöt haluavat kanavillaan esittää ja joita katsojat haluavat katsoa. Suosituinta aineistoa näyttääkin olevan kaikkialla Euroopassa kotimainen viihde ja fiktio.

Kotimaisten ohjelmien ulkopuolella amerikkalaisella tuotannolla on Euroopassa murskaavan ylivoimainen asema. Juuri siksi eurooppalaista tuotanto- ja levitysrakennetta onkin vahvistettava positiivisilla keinoilla.

Näitä keinoja ovat esimerkiksi EU:n av-tuotannon uusi takuurahasto ja Media-ohjelmat. Näiden säännöstöön onnistuimme sisällyttämään tavoitteen tukea erityisesti "tuotantoa maissa, joissa on pieni tuotantokapasiteetti tai suppea kielialue".

Tärkeä ja pitkävaikutteinen väline on myös av-alan ammattilaisten koulutus. Tuotannon ja levityksen tukemisella voidaan vaikuttaa sekä ohjelmiston laatuun että moninaisuuteen.

Nyt eletään välivaihetta säätelypolitiikan ja vapaan kilpailun kehityspolitiikan kesken. Onko kyse samalla kulttuuri- ja kaupallisten intressien sovittamattomasta ristiriidasta?

Tv-toiminnassa ovat voimassa vuoden 1989 direktiivin eurooppalaisuuskiintiöt. Eurooppalaisille ohjelmille on varattava mahdollisuuksien mukaan suurin osa ohjelmatarjonnasta. Kaksi kolmasosaa tv-kanavista onkin tätä sääntöä noudattanut.

Europarlamentissa voittanut kanta on sitä vastoin ehdottoman jyrkkä: eurooppalaisuuskiintiön on oltava vähintään 51 prosenttia ilman joustomahdollisuutta. Kiintiöön ei laskettaisi pääasiassa studiossa tehtyjä ohjelmia. Nykyisessäkään kiintiösäännöksessä uutiset, urheilutapahtumat, kilpailunomaiset viihdeohjelmat, mainokset ja teksti-tv eivät kuulu eurooppalaisuuskiintiöön.

Mielestäni komission direktiiviesitys ja ministerineuvoston kompromissikanta edustivat oikeaa tasapainoa ylimenokauden tilanteessa. Nykyinen joustava kiintiöjärjestelmä säilytetään toistaiseksi ja samalla lisätään eurooppalaisen tuotannon tukemista.

Kiintiöiden kiristämisellä olisi hyvinkin kielteisiä vaikutuksia erityisesti Suomen kaltaisen pienen kieli- ja kulttuurialueen ohjelmapolitiikkaan. Suomalaisen tuotannon mahdollisuuksia heikennettäisiin oleellisesti sekä oman tuotannon että riippumattomien tuottajien kohdalla. Tilalle jouduttaisiin ostamaan ulkomaisia tv-sarjoja ja elokuvia eurooppalaisuuskiintiön täyttämiseksi.

Suomalaisen tv-journalismin ja kotimaisen ohjelmatuotannon kannalta on tuskin perusteltua tukea kiristettyä kiintiölinjaa, vaikka se tapahtuisikin kulttuurin tukemisen nimissä.

Euroopan sielu on sen kulttuurin monimuotoisuudessa. Audiovisuaalinen ala on kansallisen ja eurooppalaisen kulttuurin kehityksen eturintamavastuussa. Se ansaitsee viisasta tukea.

MIRJA RYYNÄNEN Mirja Ryynänen (kesk) on Euroopan parlamentin jäsen ja tv-direktiiviä käsittelevän komitean ainoa suomalaisjäsen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää