Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Valtioiden kiista ei tunnu arjessa

Tilaajille

Vieraskynä Julkisuudessa on arveltu, että tulehtuneet suhteet Venäjään haittaavat Viron mahdollisuuksia päästä EU:n jäseneksi. Valtioiden välisen konfliktin takaa paljastui kiinnostavasti toisenlainen todellisuus Helsingin yliopiston rahoittamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin syvähaastattelujen, muiden kenttätutkimusmenetelmien ja tekstiaineistojen avulla virolaisten suhdetta venäläisiin.

Virossa asuvat vajaat miljoona etnistä virolaista ja noin puoli miljoonaa etnistä venäläistä tulevat arkielämässään yleensä keskenään toimeen kohtuullisen hyvin. Itsenäisyysliikehdinnän aikaan tavallisia pieniä kahakoita ja väittelyitä ei juuri enää ole.

Venäläiset ovat "totaalisen erilaisia" Vuorovaikutus virolaisten ja paikallisten venäläisten välillä on tosin yleensäkin varsin vähäistä. Venäläisiin pidetään etäisyyttä, ja he asuvatkin usein omilla alueillaan. Tärkeimmäksi syyksi erilläänoloon virolaiset haastateltavat sanoivat, että venäläiset ovat kulttuurisesti "niin totaalisen erilaisia". Venäläisten erilaisuus nähtiin ennen kaikkea kaksijakoisena. Se sisältää sekä myönteisiä että kielteisiä aineksia. Toisaalta venäläiset ovat äärimmäisen "ystävällisiä", "avoimia" ja "lämpimiä". He osaavat virolaisia paremmin osoittaa tunteitaan ja ovat vieraanvaraisia ja avuliaita. Monilla haastatelluilla oli sukulaisia, jotka olivat 1950-luvulla Virosta Siperiaan karkotettuina pelastuneet nälkäkuolemalta paikallisten venäläisten tarjoaman avun ansiosta. Toisaalta venäläiset olivat virolaisten mielestä "itäisen kollektivismin" leimaamia. He eivät osaa erotella yksityisen ja julkisen välillä, vaan saattavat pitää naapurinsa asuntoa ikään kuin omanaan ja tulla seisoskelemaan tungettelevan lähelle jonoissa tai julkisissa kulkuvälineissä. He ovat alttiimpia alistumaan auktoriteettien edessä, eikä heillä ole ollut demokraattista perinnettä. Joskus myös korostettiin, että venäläiset olivat historiallisesti olleet "alemmalla kehitystasolla". Haastatteluissa haluttiin kuitenkin painottaa venäläisten yksilöllisiä eroja ja välttää yleistyksiä. Tuotiin myös esille, miten "itäinen kollektivismi" esiintyy heikompana Tallinnan venäläisissä kuin Narvan venäläisissä Itä-Virossa, puhumattakaan Venäjällä asuvista venäläisistä. Virolaisten ja venäläisten arkipäivän suhteita ei suinkaan leimannut tämän tutkimuksen mukaan mikään yksinkertainen vastakkainasettelu "hyvän" ja "pahan" välillä. Virolaiset eivät yleensä halunneet syyllistää yksittäisiä venäläisiä ja korostivat tarvetta "normaalimpiin" suhteisiin Venäjän kanssa. Kun keskustelu siirtyi arkipäivän elämästä valtiotasolle, kaksijakoisuus hävisi. Maan venäläisvähemmistö identifioitiin vaarallisen suureksi ja pelottavan läheisesti Venäjään kiinnittyneeksi. Tämä kytkös herätti pelkoja Venäjän suurvaltaintresseistä ja "isovenäläisestä mentaliteetista". Ääriesimerkkinä mainittakoon erään virolaisen toteamus, etteivät "sivistyneet valtiot ole koskaan ymmärtäneet Venäjän hirviömäistä olemusta". Kielteisten asioitten hallitsevuutta valtiotasolla on tarkasteltava virolaisten historiallisten kokemusten valossa. Ne vaihtelevat arkipäiväisistä kommunikaatio-ongelmista umpivenäjänkielisen lääkärin vastaanotolla aina omakohtaisiin havaintoihin Viron luonnonvarojen riistosta ja virolaisten elinympäristön turmeltumisesta. Kysymys on siis neuvostokauden perinnöstä. Viron nykyiset venäläiset ovat suureksi osaksi tulleet maahan neuvostojohdon siirtolaispolitiikan takia. Siksi heihin ryhmänä assosioidaan kielteisiä piirteitä, vaikka ymmärretäänkin, etteivät he yksilöinä ole syyllisiä omaan asemaansa. Varsinainen konflikti on valtioiden suhteessa Varsinainen konflikti tuntuu syntyvän valtiotasolla. Virolaiset kantavat vilpitöntä huolta Viron venäläisten suuresta määrästä ja Venäjän kansalaisten osuuden kasvusta heidän joukossaan. Ajatus venäläisten suuresta massasta saa arkielämälle ominaisen kaksijakoisuuden katoamaan ja muuttaa venäläiskuvan kielteisemmäksi. Sama ilmiö esiintyy myös Viron ja Venäjän hallitusten välisissä keskusteluissa. Niissä virolainen osapuoli usein tietoisesti tai tiedostamattaan riisuu venäläisen vastapuolensa myönteisistä piirteistä ja näkee hänet kielteisessä, politisoituneessa valossa. Viron ja Venäjän hallitusten keskustelut ovat sivunneet kipeitä ulkopoliittisia kysymyksiä, kuten vuoden 1940 tapahtumia, Viron ja Venäjän rajakiistaa ja Viron venäläisten kansalaisuutta. Julkisuuteen tulee jatkuvasti tietoja keskustelujen tahmeasta edistymisestä. Valtiollisia keskusteluja tulisikin täydentää muulla kulttuurivaihdolla. Ruohonjuuritason organisaatioiden ja kansalaisvaikuttajien välisiä kontakteja tulisi pyrkiä lisäämään. Nykyisin tämäntyyppiset arkipäiväisemmät kontaktit ovat mitättömän vähäisiä Viron ja Venäjän välillä. Ne juuri voisivat kuitenkin auttaa sellaisen positiivisemman ja demokraattisemman ilmapiirin syntyä Virossa, joka suosisi Viron venäläisten integroimista muuhun yhteiskuntaan. Siten edistettäisiin Viron ja Venäjän välisen konfliktin ratkaisua ja Viron mahdollisuuksia pikaiseen EU-jäsenyyteen. PAMI AALTO

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää