Köyhälistön kapina vai vapaussota? - Pääkirjoitus | HS.fi

Köyhälistön kapina vai vapaussota?

Köyhälistön kapina vai vapaussota?

30.1.1998 2:00

Kansan Uutiset on huomannut, että vuoden 1918 traagiset tapahtumat jakavat yhä suomalaisia. "Siitä kertoo sekin, ettei edes käydyn sodan nimestä ole päästy yksimielisyyteen." KU:n mukaan osuvimpia nimityksiä on professori Heikki Ylikankaan käyttämä 'kartano-Suomen köyhälistön kapina' (Helsingin Sanomat 27. 1. 98) ja valheellisin vapaussota.

"Vapaussota-termi sisältää käsityksen, jonka mukaan talvella ja keväällä 1918 olisi taisteltu nimenomaan Suomen itsenäisyydestä suomalaisen talonpoikaisarmeijan ja Suomeen jääneiden venäläisten joukko-osastojen välillä. Tästä ei suinkaan ollut kyse." Etelä-Pohjanmaan maakuntalehti Ilkka puolestaan hämmästelee professori Ylikangasta, joka "on taas purkanut tyytymättömyyttään ahdasmielistä Etelä-Pohjanmaata ja sen valtalehteä Ilkkaa kohtaan".

"Syy oli vanha tuttu: maakunta ei ole vieläkään suostunut ottamaan omakseen hänen harhautusteoriaansa, jonka mukaan eteläpohjalaiset suojeluskuntalaiset höynäytettiin sisällissotaan väittämällä sitä vapaussodaksi." "Ilkkaa on turha painostaa. Ilkassa kutsutaan ja sallitaan kutsua vapaussodaksi sotaa, joka johti vieraiden sotavoimien poistumiseen itsenäiseksi julistautuneesta maasta ja siten itsenäisyyden todellistumiseen. Myös muita nimityksiä saa vapaasti käyttää, sekä Ilkan palstoilla että Ilkan puolesta väljemmän henkisen ilmapiirin maisemissa." Maksuhäiriö ei saa

pilata elämää Aamulehti pitää kohtuuttomina luottotietorekisteriin kirjatun maksuhäiriön seurauksia, joita on selvitellyt tutkija Jani Erola Turun yliopistossa. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa monin tavoin arkielämää ja voi jopa viedä työpaikan tai työttömältä mahdollisuuden opiskella, kun ei saa opintolainaa.

"Lainsäädännön takaamaa suojaa kansalaisten luottotiedoilla on ihmeteltävän vähän. Niihin pääsee käsiksi lähes kuka tahansa, kuten kaikki, jotka myyvät tai vuokraavat jotain luotolla, samoin työnantajat - - ." Aamulehti pitää varteenotettavana Erolan ajatusta, että luottotietorekisteriä ylläpitäisi taloudellista voittoa tavoittelevan liikeyrityksen sijasta jokin julkinen taho. Lehti katsoo, että luottotietojen luovuttamista pitäisi nopeasti rajata ja säätää luottotietojen väärinkäytöstä seuraamuksia. Rekisteriin tulisi myös aina ilman eri pyyntöä merkitä tieto luoton maksamisesta.

Ilaskivi paljasti

ennakkoluulonsa Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksessa Björn Månsson toteaa, että entisen Helsingin kaupunginjohtajan, europarlamentaarikko Raimo Ilaskiven (kok) mielipidekirjoitus rasismista Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina paljasti armottomasti kirjoittajan omat ennakkoluulot.

Hbl:n mielestä kirjoitusta ei voi sivuuttaa kevyesti siksikään, että Ilaskivi on mielipiteenmuodostaja tietyissä johtavissa konservatiivipiireissä.

Kirjoittaja arvelee monien maassamme asuvien vähemmistöryhmien olevan eri mieltä siitä, että rasismi alkoi Suomessa vasta silloin, kun ensimmäiset somaliryhmät tulivat maahan ja repivät passinsa laivamatkalla Virosta Suomeen, kuten Ilaskivi kirjoitti. Rasismi on vanhempaa perua.

Hufvudstadsbladet paheksuu myös sitä, että Ilaskivi spekuloi vain työhaluttomuudella ja lainsäädännön esteillä pohtiessaan somalien suuren työttömyyden syitä.

"Sitävastoin hän ei mainitse kolmatta, erittäin mahdollista syytä: ennakkoluuloja, jotka estävät somaleja saamasta työtä."

Luitko jo nämä?