Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Suomen kansantuote ylitti Ruotsin

Jotta emme innostuisi liikaa on huomattava, ettei bkt eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrä henkeä kohti kerro kaikkea maan elin-

Tilaajille

Ruotsin johtoasema Pohjolassa on voimakkaasti iskostunut suomalaiseen kansalliseen identiteettiin. Suomi on ollut Ruotsia köyhempi maa vuosisatojen ajan.

Nyt Suomi on yltänyt ainutkertaiseen saavutukseen. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen henkeä kohden laskettu kansantuote ylitti niukasti Ruotsin vastaavan luvun vuonna 1997. Tämä ilmenee tuoreesta OECD:n ostovoimapariteettivertailuun pohjautuvasta kansantuotetilastosta. Ero Suomen hyväksi ei ole suuri, mutta historiallinen.

Suomen taloudellista kasvua koskeneen tutkimuksen mukaan bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti oli 1800-luvun lopulla Ruotsissa peräti 50 prosenttia Suomea korkeampi.

Mutta millaista tuloeroa sitten on kurottu kiinni ja miten se on tehty? Vielä vuonna 1970 Ruotsissa tuotettiin henkeä kohti tavaroita ja palveluksia Suomeen verrattuna kolmannes enemmän kun kansantuotteita mitataan ostovoimaltaan vertailukelpoisin arvoin. Ruotsi oli tuolloin selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella ja peräti neljänneksen EU:n keskiarvon yläpuolella. Suomi puolestaan oli lähes kymmenen prosenttia EU:n keskiarvon alapuolella.

Näennäistä

talouskasvua 1980-luvulla Kun 1970-luvun alussa jotkut rohkeimmat Suomessa spekuloivat mahdollisuudella, että Suomi voisi saavuttaa Ruotsin tulotason, ajatus tuntui lähes utopistiselta.

Suomi ylsi kuitenkin tuottavuuden kasvussa 1980-luvulla hyvään tulokseen. Pitkän nousukauden, ulkomaisen velkaantumisen vauhdittaman kotimaisen kysynnän voimakkaan kasvun ja valuutan yliarvostuksen seurauksena Suomi oli silloisilla valuuttakursseilla mitattuna Sveitsin, Norjan ja Luxemburgin jälkeen OECD:n neljänneksi rikkain maa. Olimme jopa Yhdysvaltoja edellä. Tämä oli kuitenkin harhaa. Todellinen, ostovoimalla korjattu kansantuote oli vielä yhdessätoista muussa OECD-maassa korkeampi kuin meillä.

Vuosina 1991-1993 kansantuotteemme laski dramaattisesti. Itäviennin romahduksen vuoksi Suomi koki kansainvälisen taantuman Ruotsia kovemmin. Mutta vuonna 1997 uskomaton tapahtui: Ohitimme niukasti Ruotsin ostovoimakorjatussa kansantuotteessa henkeä kohti. Samalla saavutettiin EU:n keskitaso uudestaan. Tämä on taloushistoriallinen merkkipaalu.

Jotta emme innostuisi liikaa on huomattava, ettei bkt eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrä henkeä kohti kerro kaikkea maan elintasosta tai vauraudesta. Tärkeät elintason perustekijät kuten väestön elinikä, terveys ja asumistaso muuttuvat hitaasti. Ruotsalainen elää vielä keskimäärin kolme vuotta pitempään ja asuu noin kymmenen neliömetriä väljemmin kuin suomalainen. Mutta viime kädessä vauraus luodaan vuotuisesta tuotannosta ja sen käytöstä varallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen.

Edellä mainitut varauksetkin huomioon ottaen Suomi siis näyttää menestyneen naapuriaan paremmin viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Mikä tähän on syynä, Suomen dynaamisuus vai Ruotsin taantuma? Ruotsin aggressiivinen devalvaatiopolitiikka 1980-luvun alussa ei ainakaan näytä tuottaneen pysyviä tuloksia.

Perinteisen, taloustieteessä yleisesti omaksutun kasvuajattelun mukaan tuotannontekijöiden eli työn, pääoman ja luonnonvarojen kehitys määräävät pitkällä aikavälillä kansantalouden kasvuvauhdin. Ruotsissa on runsaasti metsiä, malmia, vesivaroja voimantuotantoon ja hedelmällistä maatalousmaatakin Suomea enemmän käytettävissä. Luonnonvaroilla ei - ehkä öljyntuottajamaita lukuun ottamatta - kuitenkaan enää katsota olevan oleellista roolia elintason määrääjänä.

Onko Ruotsi panostanut liian vähän tulevaisuuteensa? Koulutusmenot suhteessa bkt:hen ovat Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen samalla tasolla. Ruotsi on myös jo pitkään panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan selvästi Suomea enemmän. Vuonna 1995 tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bkt:stä oli Ruotsissa 3 ja Suomessa 2,3 prosenttia.

Koulutukseen ja tieteeseen panostamisessa Ruotsi ei siis näytä olevan ainakaan Suomea huonompi.

Sen sijaan fyysiset investoinnit koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin ja infrastruktuureihin olivat Suomessa 1980-luvulla selvästi korkeammalla tasolla suhteessa bkt:hen. Investointien taso voi siis olla yksi tärkeä selitys Suomen nopeampaan kasvuvauhtiin.

Yhtenä syynä Ruotsin saavuttamiseen voi olla se, että edelläkävijän rooli on vaikea. Perässä tulevat voivat oppia edelläkävijöiden menestyksestä ja siirtää kehittynyttä teknologiaa käyttöönsä osallistumatta uuden tekniikan usein suuriinkin kehittämiskustannuksiin.

Tapahtuu siis taloudellista konvergenssia: Jäljessä olevat maat saavuttavat edellä olevia ja kasvavat samalla nopeammin. Tämä selitys ei kuitenkaan ole yleispätevä. Monet kehitysmaat näyttävät juuttuneen hitaan tai olemattoman kasvun kierteeseen. Ruotsi ei myöskään ole saavuttanut USA:ta 1970-luvun alusta lukien, sen sijaan Suomi on siihen pystynyt. Nyt olemme noin kolmanneksen USA:n henkeä kohti laskettua tulotasoa jäljessä.

Suomi yhdisti

kasvutekijänsä Ruotsia paremmin Jäljelle jää mahdollisuus, että Suomi on kyennyt yhdistämään kasvutekijänsä onnistuneemmalla tavalla. Tässä on kysymys talouden instituutioiden toimivuudesta, taloudellisista kannustimista työhön, riskinottokyvystä, asenteista ja sopeutumiskyvystä. Kysymys on myös luottamuksesta talouden pelisääntöihin, niiden selkeyteen ja vakauteen.

Tänään väittelemme siitä, jarruttaako vai tukeeko sosiaalinen turvaverkkomme talouden dynamiikkaa. Uusimpien tutkimustulosten mukaan näitä institutionaalisia tekijöitä yhdistävällä sosiaalisella pääomalla, joka kuvaa ihmisten vuorovaikutusta, on positiivinen vaikutus taloudelliseen kehitykseen ja kasvuun.

Tuleva talouskehityksemme riippuu ratkaisevasti yhteiskuntamme instituutioiden kehityksestä eli siitä, pystymmekö kehittämään työmarkkinoitamme, koululaitostamme, julkista sektoriamme ajan vaatimusten mukaisesti. Makrotaloudellisten päätösten ohella nämä ovat seikkoja, jotka ratkaisevat sen miten pärjäämme globalisoituvassa ja integroituvassa maailmassa.

REINO HJERPPE

PEKKA MÄKELÄ

Kirjoittajista Hjerppe on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja, Mäkelä tutkimuskeskuksen erikoistutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää