Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Arktinen alue on luonnonlaboratorio

Suomen arktinen tutkimus kaipaa kansallista suunnittelua ja tavoitteenasettelua sekä toisaalta aloitteellisuutta EU:ssa tutkimuksen koordinoimiseksi, kirjoittaa

Tilaajille

Arktisen ja pohjoisen tutkimuksemme hyödyntäminen kansainvälisesti edellyttää koordinaatiota ja kansallisen tason suunnittelua. Euroopan unionin näkökulmasta lisäarvon on arvioitu koituvan nimenomaan yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Suomi voisi pyrkiä ottamaan näkyvämmän roolin erityisesti Pohjois-Venäjällä tehtävän EU:n ja muun kansainvälisen tutkimuksen koordinoinnissa. Näin se palvelisi myös Suomen Pohjoinen ulottuvuus -aloitetta, jonka keskeisenä taustatekijänä ovat Pohjois-Venäjän luonnonvarat. Pohjoinen ulottuvuus sisältää laajoja asiakokonaisuuksia energiahuollosta ympäristökysymyksiin ja liikenneverkkoihin.

Kasvava kansainvälinen kiinnostus perustuu pohjoisen Euraasian avautumiseen länsimaisille tutkijoille, alueen luonnonvarojen, öljyn ja kaasun, hyödyntämiseen sekä arktisen alueen avainasemaan ympäristönmuutosten tutkimuksessa. Arktinen alue on ainutlaatuinen luonnonlaboratorio, josta etsitään vastauksia koko maapalloa koskeviin kysymyksiin tärkeimpänä niistä ilmaston muutos.

Pohjoisen

tutkimuksella neljä osa-aluetta Suomen aloitteellisuus EU:ssa on tärkeää operoitaessa Pohjois-Venäjällä. Suomen edun mukaista on kehittää pitkän työn tuloksena luotuja toimivia suhteita huolimatta venäläisen osapuolen rahapulasta. Arktisessa tutkimuksessa on myös pohjoismaisen yhteistyön paikka. Pohjoismaiden neuvostolla on tarkoitukseen viisivuotinen 30 miljoonan Tanskan kruunun tutkimusohjelma.

Juuri valmistunut polaarineuvottelukunnan kartoitus osoitti arktisen tutkimuksen Suomessa jopa yllättävän laajaksi. Oulun yliopisto on ottanut pohjoisen yhdeksi yliopiston painopistealueeksi. Lapin yliopiston arktinen keskus on alan pieni, mutta kansainvälisesti näkyvä yksikkö.

Helsingin teknillisessä korkeakoulussa, Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT:ssä) ja Kvärner Masa-Yardsin arktisen teknologian keskuksessa keskitytään arktisen meritekniikan tutkimukseen. Koko Suomi on siis arktisen tutkimuksen painopistealuetta. Vain näin ymmärrettynä suomalainen tutkimus näkyy riittävällä voimalla EU:n piirissä ja tukee Pohjoisen ulottuvuuden aloitetta.

Arktinen ja pohjoinen tutkimus voidaan ryhmitellä neljään osa-alueeseen: luonnonvaratutkimukseen, arktiseen ympäristötutkimukseen, arktisen tekniikan tutkimukseen ja arktisen ja pohjoisen alueen ihmiseen kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimusaloilla ei ole keskinäistä arvojärjestystä.

Uusiutumattomien luonnonvarojen yhteydessä voidaan kestävän kehityksen sijasta puhua vastuullisesta luonnonvarojen käytöstä. Tämä edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Suomalaisilla tutkijoilla on siihen valmiuksia, mutta heidän tulee syventää nimenomaan ikiroutaan liittyvää tutkimusosaamista. Tuleva öljyn- ja kaasuntuotanto Venäjän pohjoisosissa tapahtuvat paljolti ikirouta-alueilla.

Lähialueita lukuun ottamatta suomalais-venäläinen metsäntutkimus Pohjois-Venäjällä on ollut toistaiseksi vähäistä. Erityiskohde ovat metsärajametsät, ulottuuhan metsä meillä Taimyrin niemimaan ohella pohjoisemmaksi kuin missään muualla.

Arktisessa ympäristötutkimuksessa on kysymys koko maapallon elinoloihin vaikuttavasta ilmaston vaihtelusta. Arktisessa luonnossa on paljon tuntematonta. Ei esimerkiksi tiedetä, kasvaako vai pieneneekö Grönlannin mannerjäätikkö.

Arktinen ympäristö on tutkimusten mukaan pääpiirteissään ilahduttavan puhdas lukuun ottamatta paikallisia saastuneita alueita kaivosten ja yhdyskuntien tuntumassa ja paikallisesti kohonneita ympäristömyrkkyjäämiä. Myös radioaktiivisten aineiden määrät ovat luonnossa matalia. Tämän vuoksi arktisia ympäristöongelmia on jopa tutkijoiden piirissä vähätelty. Jos esimerkiksi Kuolan tai Norilskin kaivosten ympäristötuhoja ei selvästi kyetä mittaamaan, on mittareissa vika tai mittareiden lukijoilla huono näkö.

Uutena kehittyvänä alana Suomessa on arktisen tuulivoimatekniikan tutkimus. Pohjoisille merialueille tarvitaan tekniikkaa, joka ratkaisee tuulimyllyjen jäätymisongelmat ja merijään aiheuttamat kuormat.

Tärkeä tutkimusalue on pohjoisen kuljetusalueen kehittäminen. Öljytankkeri Uikku pyrki Obinlahdelle EU:n tuella tekemällään matkalla selvittämään, millä edellytyksillä merikuljetukset pohjoisilla alueilla olisivat teknisesti ja taloudellisesti perusteltuja.

Ihmiseen kohdistuva tutkimus on laaja alue lääketieteestä humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Arktinen lääketiede, joka tutkii pohjoisten alueiden väestön terveyttä ja sairauksia sekä niiden riskitekijöitä, on nousemassa yhdeksi alan painopistealueeksi Suomessa. Oulun aluetyöterveysklinikan panos tähän tutkimukseen on peräti 100 henkilötyövuotta.

Saamelaisten historia ja oikeudelliset kysymykset ovat keskeisiä kansallisia tutkimusaiheita. Suomella on erityinen ja kiireellinen velvoite huolehtia Venäjän pohjoisosien alkuperäiskansojen kielen, kulttuurin ja elinolojen tutkimuksesta.

Pohjoisen luonnonvaroihin nojaava teollinen elinkeinotoiminta on vaikuttanut alkuperäisväestön asemaan tuhoisasti. Yhteentörmäys on ollut väistämätön. Dosentti Ilmo Massa kuvasi tällä palstalla 10. kesäkuuta link {ETR=tl;HS980610SI1MA017gr.jtun.;all;hesa} pohjoisen luonnonvarojen liiallista käyttöä "sarjana ekologisia tuhotulvia". Porotaloutta harjoittavien lappalaisten integroituminen markkinatalouteen on suurin alkuperäisväestön asemaan vaikuttanut kehityskulku pohjoisessa Fennoskandiassa. Nyt yhteiskunnallisen murroksen pohjana on avoin taloudellinen kilpailutilanne, joka koskettaa niin alkuperäisväestöä kuin muualta tulleita. Erityisen raju muutos on Pohjois-Venäjällä.

Alue vaatii Nordenskiöldin

uteliaisuutta Tutkimuksen kehittämiseksi tarvitaan kansallista tavoitteenasettelua, toisin sanoen arktisen tutkimuksen strategiaa. Suomen tulee panostaa vahvoihin aloihinsa ja hankkia yhteistyökumppaneita paitsi EU:n sisältä myös muista arktista tutkimusta harjoittavista maista.

Arktisella alueella toimivalta tutkijalta vaaditaan näkemystä ja uskallusta sekä Nordenskiöldin hengessä tutkimusmatkailijan valpasta mieltä ja uteliaisuutta ilmiöiden havainnointiin myös oman erikoisalan ulkopuolelta.

Mutta tarvitaan myös pitkäjännitteistä sitoutumista ja erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan tutkimuksessa riittävää tutkimusohjelmien resurssointia. Suomen lisääntyvä tutkimusrahoitus tarjoaa tähän mahdollisuuden.

MATTI SAARNISTO

Kirjoittaja on Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja. Hän kirjoitti polaarineuvottelukunnan raportin "Suomen arktisen tutkimuksen nykytila ja strategian suuntaviivoja" (KTM:n neuvottelukuntaraportteja 4/98).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Eduskunta hyväksyi ruotsin asemaa nakertavan kielikokeilun – Rkp:n synkän päivän täydensi Folktingetin jääminen ilman avustusta

    10. 10

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää