Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Kuntatarkastus on osa demokratiaa

Kuntalain mukainen

Tilaajille

Kuntien tarkastus on oikein käytettynä välttämätön osa päätöksentekoprosessia. Tarkastuksen tehtävänä on tuottaa mahdollisimman objektiivista seurantatietoa toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta. Tuloksellisuus tarkoittaa, että asukkaiden verovaroja käytetään tehokkaasti heidän hyväkseen.

Perimmältään on kyse asukkaiden edunvalvonnasta - kunnallisen demokratian toimivuudesta. Kuntalain mukainen uusi tarkastusjärjestelmä ei ole tältä kannalta loppuun ajateltu ja se jättää mahdollisuuden toimia myös lain tarkoituksen vastaisesti.

Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen tarkastusjärjestelmän oli määrä lisätä toiminnan uskottavuutta määräämällä pakollinen julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja eli JHTT-tilintarkastaja. Toinen uutuus on valtuuston valitsema tarkastuslautakunta, joka korvaa aikaisemmat luottamushenkilötilintarkastajat.

Nämä toimielimet yhdessä muodostavat ns. ulkoisen tarkastuksen. Ne tarkastavat myös kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa ja raportoivat vuosittain valtuustolle. Lisäksi voi olla kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan alaista sisäistä tarkastusta, joka ei raportoi toimivan johdon ulkopuolelle.

Kuntalaki ei takaa

oikeaa tietoa edes päättäjille Uusi organisaatio on lähtenyt käyntiin takellellen, ja mm. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on organisaatiota katsottu tarpeelliseksi muuttaa siten, että sisäinen ja ulkoinen tarkastus erotetaan selvästi toisistaan. Samalla niiden keskinäistä mitoitusta on muutettu.

Muutosten taakse kätkeytyy huomattava määrä valtapolitiikkaa, sillä tieto on valtaa. On kysymys siitä, kenen periaatteilla tietoa hankitaan, kenelle sitä jaetaan, kuka sitä käyttää ja missä tarkoituksessa. Sisäisessä tarkastuksessa tieto ja valta kasaantuu kaupunginjohtajalle, ulkoisessa tarkastuksessa tarkastuslautakunnalle.

Kunnallinen demokratia toteutuu vain siinä määrin kuin kuntalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Pääosin vaikuttaminen tapahtuu valtuutettujen välityksellä. Objektiivinen seurantatieto päätöksistä ja niiden vaikutuksista on asukkaille välttämätöntä muun muassa edunvalvojan valinnassa.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tehostaa kaupunginjohtajan johtamista. Hän ei informoi tarkastusten tuloksista ulospäin mm. siitä syystä, että hänet voidaan erottaa pelkän luottamuspulan perusteella.

Ulkoisen tarkastuksen raportit ovat lain mukaan julkisia, joten ne ovat merkittävä informaatiolähde asukkaille ja lehdistölle. Tarkastuslautakunnan kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Laki ei kuitenkaan määrää lautakuntaa raportoimaan tuloksista valtuustolle. Normaalia raportointi varmasti on. Myös raportin sisältö on lautakunnan päätettävissä. On siten mahdollista, että itse tarkastuslautakunnalta ei edes valtuusto saa olennaista tietoa.

JHTT-tilintarkastajan raportti on sen sijaan pakollinen, ja hänen tulee tehdä työnsä hyvän tilintarkastustavan mukaan. Nykyään on kuitenkin yleistymässä yrityksistä saatu lyhyt kertomusmalli, joka ei anna mitään yksilöityä informaatiota.

Tarkastaja harkinnee myös kahdesti mitä raporttiinsa panee, sillä hänet voidaan lautakunnan esityksestä erottaa valtuuston päätöksellä myös kesken toimikauden. Laki ei vaadi mitään erottamisperusteita.

JHTT-tilintarkastaja ei tarkasta toiminnan tuloksellisuutta, joka kunnassa vastaa yrityksen tulosta. Hän ei myöskään tarkasta kunnan yrityksiä, ellei häntä ole siihen erikseen valittu.

Kun lähes kaikki kunnan toiminnat voidaan yhtiöittää, voidaan suuri osa toimintaa siirtää kuntalain mukaisen tarkastuksen ulkopuolelle.

Kuntalaki jättää tarkastusinformaation tuottamisen ja julkistamisen tarkastuslautakunnan ja valtuuston etiikan varaan. Itse asiassa kyse voi olla aivan muutaman henkilön etiikasta, sillä mm. Waldemar Bühlerin väitöstutkimuksen mukaan valtaa kunnissa käyttää suppea eliitti.

Useimmissa kunnissa vain tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Toisen ääripään esimerkki on Vantaa, jossa lautakunnan kaikki jäsenet ovat valtuutettuja vieläpä niin, että keskeisten valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat lautakunnan jäseninä. Lisäksi nämä puheenjohtajat ovat kuuluneet edelliseen kaupunginhallitukseen, jolloin he joutuvat tarkastamaan myös aikaisemman hallitustyöskentelynsä seurausvaikutuksia.

Kun ryhmäkuri on kova, kasaantuu valta näille ryhmänjohtajille sekä valtuustossa että tarkastuslautakunnassa. Itse asiassa he tekevät tarkastuslautakunnassa esityksiä itselleen valtuustokäsittelyä varten.

Nobel-palkitun Herbert A. Simonin mukaan henkilöillä ja organisaatioilla on taipumus tarkastella asioita omasta intressistään käsin. Valtuusto koostuu poliittisista ryhmistä, jotka kilpailevat keskenään kansan suosiosta. Myös ryhmien sisällä kilpailu voi olla kovaa. Tällaisessa kulttuurissa asukkaiden edunvalvonta muuntuu helposti ryhmän tai oman edun valvonnaksi, joka ei salli kriittisen tiedon tuottamista.

Objektiivisuuden säilyttämiseksi JHTT-tilintarkastaja ei saa hyvän tilintarkastustavan mukaan tarkastaa asiaa, jonka käsittelyyn hän on aikaisemmin osallistunut. Sama sääntö ei koske tarkastuslautakuntaa.

Valtuustoryhmät tekevät usean vuoden sopimuksia asukkaiden palveluista, talouden tasapainottamisen keinoista ja jopa virkojen jaosta. Päätöksiä ja sopimuksia tulee sekä valtuutettujen että hallitusten jäsenten noudattaa ryhmästä erottamisen uhalla. Seurauksena on, että valtuutettu ei enää täytä tarkastukselta vaadittavan objektiivisuuden kriteerejä. Oikeaa tietoa tarvitaan kuitenkin hyvien päätösten tekemiseen ja huonojen korjaamiseen.

Kunnanvaltuutetut

pois tarkastus- lautakunnasta Kunnallisen demokratian kannalta tulisi kuntalakia muuttaa seuraavasti: 1. Tarkastuslautakuntaan ei tulisi valita valtuutettuja, sen sijaan varavaltuutetut voisivat tulla kyseeseen. Parasta olisi valita tarkastuslautakunta kunnallisvaalien yhteydessä suoralla kansanvaalilla.

2. JHTT-tilintarkastajan erottaminen tulisi olla mahdollista vain painavista asiasyistä. Ulkoisen tarkastuksen määrälle tulisi säätää vähimmäisnormit ja tarkastuksen tulisi käsittää koko kuntakonserni.

3. Tarkastustoimen budjettiesityksen teko tulisi antaa tarkastuslautakunnalle.

4. Tilintarkastajan ja lautakunnan valtuustolle antamia kertomuksia tulisi kehittää siten, että ne antavat asukkaiden kannalta riittävää, oikeaa ja ymmärrettävää informaatiota.

SILVO KAASALAINEN

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti ja JHTT-tilintarkastaja. Hän kuuluu julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa uudistavaan työryhmään.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää