Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Vastaako insinöörikoulutus haasteisiin?

Yrityksemme menestyvät,

Tilaajille

Ammattikorkeakoulut on julistettu vuosikymmenen merkittävimmäksi koulu-uudistukseksi. Niistä on pyritty tekemään ennen kaikkea maakunnallisia sekä monialaisia: opiskelija voi koota opinto-ohjelmansa monen oppilaitoksen tarjonnasta. Vähän on saanut huomiota kysymys, miten ne pystyvät tyydyttämään maamme kilpailukyvyn kannalta keskeisiä, nopeasti muuttuvia koulutustarpeita.

Millainen on esimerkiksi insinöörikoulutuksen asema laajoissa ja monialaisissa ammattikorkeakouluissa?

Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on määritelty kouluttaa työelämän asiantuntijoita alueelliseen tarpeeseen. Tämä koulutuspoliittinen linjaus tehtiin 1990-luvun vaihteessa, eikä sitä ole tarkistettu, vaikka alueelliset ja elinkeinoelämän tarpeet ovat muuttuneet. Esimerkiksi muuttoliike on tuonut pääkaupunkiseudulle 15000 henkeä lisää vuodessa.

Ennen ammattikorkeakoulu-uudistusta maassamme oli 31 teknillistä oppilaitosta. Ne jakaantuivat karkeasti kolmeen ryhmään: niihin, joiden koulutustehtävä oli tasapainossa tai jopa alimitoitettu alueen väestöpohjaan ja tarjolla oleviin työpaikkoihin nähden; niihin, joissa väestöpohja ja koulutuspaikat olivat tasapainossa, mutta valmistuvien insinöörien tuli hakea työpaikat muualta, sekä niihin, joissa koulutuspaikkoja oli liian paljon suhteessa väestömäärään ja työpaikkatarjontaan.

Kakkosryhmän oppilaitokset toimivat osittain kasvukeskusten työvoimatarpeen tyydyttäjinä, kolmannen ryhmän toimintaa haittasi opiskelijapula ja opetuksen vaihtoehdottomuus.

Pääkaupunki-

seudulla raskaat koulutustarpeet Ammattikorkeakouluverkosto on pian valmis, mutta insinöörikoulutusta annetaan yhä samoilla paikkakunnilla kuin ennen uudistustakin. Tosin kaikki insinöörikoulutus tapahtuu ammattikorkeakoulujen alaisuudessa.

Opiskelijapulaa potevilla paikkakunnilla on ollut osin taloudellinen pakko tuottaa monialaisia koulutusohjelmia, joissa opetus on jaettu paikallisten oppilaitosten kesken. Tätä voi toki perustella sillä, ettei erikoistuneelle osaamiselle ole paikkakunnalla riittävästi kysyntää.

Tällaiset pääasiassa oppilaitosten tarpeista lähtevät sovellukset alkavat hämärtää muun muassa insinööri-titteliä.

Pääkaupunkiseudulla uudistus on edennyt hitaasti. Kaksi suurta ammattikorkeakoulua, Helsingin ammattikorkeakoulu ja Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu, hakee vasta vakinaistamista ja jo vakinaisen toimiluvan saaneiden ammattikorkeakoulujen yllä leijuu pakkofuusion uhka.

Pääkaupunkiseutu on poikkeava väestön kasvun ja myös työvoiman kysynnän suhteen. Sinne keskittyy yritysten pääkonttoreita, joiden kautta hoidetaan suuri osa ulkomaan toiminnoista. Siellä tehdään myös pääosa tuotekehityksestä. Siksi valtaosalla pääkaupunkiseudun työvoimasta tulisi olla korkeakoulututkinto.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan pitkälle erikoistunutta opetusta, eikä sitä voida antaa paketoimalla eri alojen oppilaitosten tarjontaa uudelleen. Erikoistunut kouluttautuminen vaatii ympärilleen alan yritystoimintaa, laajan asiantuntijaverkoston, erityistilat, laitteet ja laboratoriot. Työelämässä tarvittavat taidot, kuten kyky tehdä ryhmätyötä, ymmärtää kulttuurieroja ja käyttää vieraita kieliä, on tuotettava opiskelijoille perinteisiä opetusmenetelmiä muuttamalla eikä irrallisilla oppiaineilla.

Ammattikorkeakoulun opettajilta vaaditaan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Tarvitaan kilpailukykyinen palkka pätevien opettajien houkuttelemiseksi työelämästä. Pätevän opettajan saa esimerkiksi sosiaalialalle huomattavasti halvemmalla kuin tekniikan alalle. Kunnallisissa ja monialaisissa ammattikorkeakouluissa voi olla vaikea sivuuttaa solidaarisen palkkapolitiikan periaatetta - samasta työstä sama palkka. Solidaarisuus voi kuitenkin merkittävästi estää insinöörikoulutuksen kehittämistä.

Teknillisen koulutuksen tulokset näkyvät parhaiten yrityksissämme. Vaikka teknilliset korkeakoulut ja niiden diplomi-insinöörikoulutus tunnustetaankin keskeiseksi tekijäksi, tuottavat entiset teknilliset oppilaitokset myös merkittävän osaamisvarannon.

Yrityksemme menestyvät, jos insinöörimme tuottavat kysyntää lisääviä uusia tuotteita - sellaisia, jotka tarjoavat asiakkaalle muotoilua ja ominaisuuksia, joita he eivät osaa edes pyytää. Tällaisen osaamisen tuottaminen nopeasti kehittyville aloille olisi pitänyt olla yksi ammattikorkeakoulu-uudistuksen keskeisistä pedagogisista haasteista alusta alkaen.

Ei ole ihme, että Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto (TT) on ollut tyytymätön ammattikorkeakoulu-uudistukseen ja lähtenyt kovaäänisesti vaatimaan niin sanotun teollisuuden ammattikorkeakoulun perustamista. TT:n yksi vaatimus on ollut, ettei vuodesta 1996 vakinaisena ammattikorkeakouluna toiminutta Espoon-Vantaan teknillistä ammattikorkeakoulua (Evtek) tule fuusioida laajaan monialaiseen ammattikorkeakouluun.

TT:n mielestä pääkaupunkiseudulla tarvitaan tekniikkaan ja teollisuuden tarpeisiin profiloituva ammattikorkeakoulu.

Liitto on ilmeisesti ollut myös tyytymätön siksi, että nykyinen koulutusjärjestelmä reagoi hitaasti: insinöörien tarve pääkaupunkiseudulla on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta toimenpiteisiin on ryhdytty hitaasti. Opetusviranomaiset ovat rajoittuneet vain lisäämään aloituspaikkoja, minkä vuoksi insinöörikoulutuksen taso voi laskea dramaattisesti. Käytössä olevin lisäresurssein on pönkitetty monialaisuutta mieluummin kuin kehitetty insinöörikoulutusta.

Koulutuksen ja

työelämän rajoja häivytettävä TT esittää kehitettäväksi uudenlaista insinöörikoulutusta, jossa häivytetään ammattikorkeakoulun ja työelämän rajoja. Esitys toteutuisi yhdistämällä teollisuutta lähellä olevien Ammattienedistämislaitoksen ja Johtamistaidon opiston aikuiskoulutukseen liittyvä osaaminen Evtekin insinöörikoulutukseen.

Näin luotaisiin insinöörien aikuiskoulutusmalli, johon työnantajat sitoutuisivat työntekijäinsä kautta; syntyisi verkostomainen ammattikorkeakoulu, jossa yritysten esimiehet toimisivat projektitöiden ohjaajina ja siten ammattikorkeakoulun opettajina.

Teollisuuden ammattikorkeakoulun idea ei ole uhka muille ammattikorkeakouluille. Päinvastoin sen kautta muut ammattikorkeakoulut voisivat tarjota teknistä erityisosaamistaan laajemmalle opiskelijajoukolle ja näin säilyttää erikoisosaamisen silloinkin, kun omalla alueella ei koko kapasiteetille ole kysyntää.

Englannissa teollisuuden ammattikorkeakoulun perustaminen on sisällytetty hallitusohjelmaan. Suomessa, nopeasti kehittyvän teknologian maassa, asian pitäisi myös olla hallitustason kysymys.

PERTTI TÖRMÄLÄ

Kirjoittaja on Espoon-Vantaan

teknillisen ammattikorkeakoulun rehtori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää