Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Yleissitovuusko onni ja autuus?

Jos yleissitovuutta laajennettaisiin SAK:n esittämällä tavalla, jouduttaisiin demokratian toimivuuden kannalta vaaralliseen maastoon,

Tilaajille

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on nostanut työehtosopimusten yleissitovuuden mahdollisen keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun kynnysasiaksi. Työnantajaleirissä ajatusta vastustetaan ja ainakin osa työnantajista haluaisi päinvastoin väljentää nykyisen yleissitovuuden sisältöä.

Vähimmäisturva rakentuu Suomessa kahdelle toisiaan täydentävälle pilarille. Työsuhteen osapuolten oikeussuhteista ja työntekijöiden perusturvasta säädetään usein varsin seikkaperäisesti työlainsäädännöllä. Sitä täydentävät työehtosopimukset palkkojen, työaikojen ja muidenkin työehtojen osalta.

Työehtosopimukset ulottuvat nyt yleissitovuuden perusteella laajalti myös niihin yrityksiin ja työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimuksen osapuolia.

Yleissitovuus edellyttää tehdyn työehtosopimuksen yleisyyttä eli riittävää kattavuutta alan työntekijöiden piirissä. Korkeimman oikeuden vuonna 1974 antaman päätöksen mukaan yleisyysvaatimus täyttyy, kun sopimukseen sidotuksi tulleissa yrityksissä työskentelee ainakin noin puolet alan työntekijöistä. Silloin työehtosopimusta on noudatettava myös työnantajaliittojen ulkopuolisissa yrityksissä.

SAK on vaatinut tämän säännön muuttamista niin, että alan kattavimman työehtosopimuksen tulisi ulottua kaikille alan työpaikoille. Sääntö merkitsisi, että työehtosopimusta olisi noudatettava kaikilla asianomaisen alan työpaikoilla vaikka vähemmistö olisi itse sopimuksen piirissä.

Yritysten laskeva

järjestäytymisaste murtaa yleissitovuutta Vaatimusta yleissitovuuden laajentamisesta on perusteltu sillä, että kun yhä useammalla alalla vain vähemmistö työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon kuuluvassa jäsenyrityksessä, yleissitovuuden merkitys murenee.

Kehitys on seurausta markkinoiden rakennemuutoksesta, joka johtaa siihen, että entistä suurempi osa tuotannosta tehdään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suuntauksena on myös pienyritysvaltaisen palvelusektorin kasvu. Pienyritykset ovat liittyneet työehtosopimuksia tekeviin työnantajaliittoihin verraten rajoitetusti.

Yleissitovuuden alan supistuminen ei kuitenkaan suoranaisesti kerro siitä, että palkansaajan tosiasialliset vähimmäisedut olisivat heikentyneet. Voi olettaa käyneen päinvastoin: kiristyneen kilpailun olosuhteissa yritys ei menesty vähimmäisehtoja polkemalla, vaan kannustamalla henkilökuntaa hyviin tuloksiin.

Yleissitovuus tarkoittaa käytännössä, että asianomaisen alan työehtosopimus on lakiin rinnastettava normi, sillä nekin, jotka eivät ole siihen liittyneet, joutuvat noudattamaan sopimusta suoraan lain nojalla.

Nykyisen yleissitovuussäännöksen valmistelu- ja säätämisvaiheesta 1960-70-lukujen taitteessa ei ilmene, miksi eduskunta halusi näin luovuttaa säädösvaltaansa työmarkkinaosapuolille. Vaihtoehtona olisi ollut säätää esillä olleista minimiturvakysymyksistä lailla. Perustelut olisivat mielenkiintoisia senkin vuoksi, että tuolloin sekä SAK:n enemmistö että STK vastustivat yleissitovuussäännöstä. Silloin työmarkkinakenttä katsoi, että vähimmäisturvasta - vähimmäispalkasta, josta tuolloin enimmäkseen puhuttiin - tulisi säätää erillisellä lailla.

Työehtosopimusten käyttöä vähimmäisturvan tarjoajana myös sopimuskentän ulkopuolisissa yrityksissä voidaan puolustaa sillä, että sopimukset ovat lainsäädäntöä joustavampi keino ohjata markkinoita. Puoltavana perusteena voitaneen nähdä myös se, että työmarkkinaosapuolet voivat tuntea ohjattavaa alaa hallituksen säädösvalmistelijoita paremmin.

Perustuslain näkökulmasta tällaiset perustelut lainsäädäntövallan tosiasialliselle delegoinnille lienevät köykäisiä. Valtiosäännön hengen näkökulmasta nykyjärjestelmän oikeutukselle on tärkeää vaatimus työehtosopimuksen yleisyydestä, eli vaatimus siitä, että sopimuksen piirissä on enemmistö alan palkansaajista. Kysymys on eräällä tavalla delegoidusta enemmistövallan käytöstä. Enemmistö palkansaajista on valinnut työpaikakseen yrityksen, joka kuuluu työehtosopimuksia tekevään järjestöön.

Jos yleisyyssääntöä muutettaisiin SAK:n esittämällä tavalla, jouduttaisiin demokratian toimivuuden kannalta vaaralliseen maastoon. On vaikea ajatella, että eduskunta luovuttaisi säädäntövaltaansa, jos se voisi merkitä sitä, että vähemmistö tekee lakiin rinnastettavia päätöksiä enemmistön puolesta. Työehtosopimus keinona taata työntekijän vähimmäisturvaa ei ole teknisesti lainsäädäntöön verrattuna niin ylivoimainen, että demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteista tulisi tinkiä.

Jos siis yleissitovuuden supistuminen aiheuttaisi todellisia ongelmia työntekijäin vähimmäisturvan toteutumisessa, olisi syytä valita toinen keino kuin yleissitovuuden laajentaminen. Jos yleissitovuuden ulkopuolella esimerkiksi alitettaisiin vähimmäispalkkoja, kohtuullinen vähimmäispalkkataso näillä aloilla voitaisiin turvata lailla.

Joskus on esitetty, että asianomaisen alan työntekijöiden järjestäytymisasteen tulisi ratkaista yleissitovuus. Työehtosopimus voisi tämän näkemyksen mukaan olla yleissitova silloinkin, kun vähemmistö työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, jos enemmistö kuuluu sopimuksen tehneeseen työntekijäliittoon.

Tämä ei ole sen heikompi tai vahvempi demokratiaperuste kuin yleissitovuuden määräytyminen työsopimussuhteen perusteella. Pulmana olisi kuitenkin demokratian toteutuminen työnantajien puolella. Pienikin työnantajaliitto voisi sitoa koko alan. Vaikka nykyisessäkin järjestelmässä periaatteessa vain muutama työnantajaliittoon kuuluva työnantaja voi sitoa suuren joukon pieniä liiton ulkopuolisia työnantajia, on järjestelmä helpompi hyväksyä, koska näillä työnantajilla itsellään on suuren työntekijämäärän johdosta merkittävä intressi työelämän kysymyksissä.

Emu-markkinat

vaativat väljyyttä Yleissitovuudessa on myös muita, kasvun ja työllisyyden kannalta tähdellisempiä muutostarpeita. Näitä ovat esimerkiksi nopeasti muuttuvien markkinoiden sekä Emu-olosuhteiden puoltama sisällöllinen väljyys yleissitovuuteen ja vielä jäljellä olevan yleissitovuuden yksipuolisen vaikutuksen poistaminen.

On hyvä, että työnantajapuoli ei ole nostanut näitä tupokynnyksiksi, sillä koko yleissitovuusasia on syytä jättää pois pöydästä. Kauaskantoisia periaatteellisia kysymyksiä ei tulisi ratkaista palkkaneuvottelujen osana eikä ylipäänsäkään prosessissa, jossa käydään kauppaa eri asioilla.

Yleissitovuusasia on syytä pitää työsopimuslakikomiteassa, vaikka senkin työtä rasittavat todelliset tai kuvitellut eturistiriidat. Komiteassa on kuitenkin paremmat mahdollisuudet monipuoliseen harkintaan kuin palkkaneuvottelujen pitkinä öinä.

JUSSI JÄRVENTAUS

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      #Metoo on kaukana, kun potilas kourii rintoja ja takapuolta – Sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen kuulee huorittelua, seksiehdotuksia ja väkivaltaisia fantasioita

      Tilaajille
    2. 2

      It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?

    3. 3

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    4. 4

      Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon”

      Tilaajille
    5. 5

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    6. 6

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    7. 7

      Mikromuovia löytyy myös ihmisten sisältä, uusi tutkimus havaitsi – muovia tulee ruokapaketeista ja juomapulloista

    8. 8

      ”Koko maailma romahti kun aloin herätä joka yö kello 2” – HS:n lukijat kertovat, miten vaikea vaihdevuosioireita on tunnistaa, kun useimmiten puhutaan vain ”kuumista aalloista”

    9. 9

      Istanbulista löytyi diplomaattiauto, jota Saudi-Arabia ei anna tutkia – Valvonta­kamerakuvissa näkyy ilmeisesti surmatun toimittajan kaksoisolento

    10. 10

      Voiko Italiasta puhua kauniina maana?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    2. 2

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    3. 3

      Työasussaan Roosa nauha -kampanjan symbolia pitänyt lentokenttä­työntekijä sai potkut – Turvatarkastajien ulosmarssi ei aiheuttanut ruuhkia

    4. 4

      Kuinka nopeasti nuuskan käyttö näkyy hammaslääkärillä? Voiko nuuska kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 netistä tuttua väitettä

      Tilaajille
    5. 5

      Vasemmisto­liiton Li Andersson pitää yrittäjien ruokakampanjaa ”vastenmielisenä” – Yrittäjien Mikael Pentikäisen mukaan ruoan jakelu on ”erinomainen” hanke

    6. 6

      Internet mullisti maailman, mutta seuraava vallankumous saattaa jättää sen varjoonsa

    7. 7

      Kalasatamaan rakennettiin katu, joka on tasa-arvoinen kaikille – uusi liikenne­järjestely aiheutti palaute­ryöpyn

    8. 8

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    9. 9

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    10. 10

      Patrik Leppänen, 22, ei totellut työnantajan käskyä ottaa Roosa nauha pois rinta­pielestään lento­aseman turva­tarkastuksessa ja sai potkut – ”Halusin osoittaa tukea äidilleni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    2. 2

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    3. 3

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    4. 4

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    5. 5

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    6. 6

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    7. 7

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    8. 8

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    9. 9

      Ranskassa on syntynyt poikkeuksellisen monta vauvaa, joilla on epä­muodostuneet kädet – viran­omaiset ovat ymmällään

    10. 10

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. #Metoo on kaukana, kun potilas kourii rintoja ja takapuolta – Sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen kuulee huorittelua, seksiehdotuksia ja väkivaltaisia fantasioita Tilaajille
    3. Mitä tehdä, kun lapsi pelkää vieraita? Vierastaminen on osa kehitystä, mutta se vaatii vanhemmalta turvallisen vastauksen Tilaajille
    4. Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon” Tilaajille
    5. Voiko Italiasta puhua kauniina maana?
    6. Kauko Röyhkä pyytää feministejä rauhoittumaan, eikä häpeä sanoa haluavansa rahaa – Ja kun some kuohahtaa, ”heteromiehen protestilauluja” tekevä Röyhkä nauttii Tilaajille
    7. Carmen Pekkarinen muutti Kanadasta Suomeen 20 vuotta sitten ja hermostui roskaamiseen – lopulta luontoa rakastava sääfani keräsi 10 000 tupakantumppia Espoosta
    8. It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?
    9. 2 tuntia sitten
    10. Oodi vanhemmuudelle – Arjen kiireen keskellä vanhempi suorittaa lukuisia toimia lapsensa mielenterveyden suojaamiseksi
    11. 4 tuntia sitten
    12. Brexit on kuin perheriita, ja siksi on normaalia, että sen seuraaminen nolottaa ulkopuolista
    13. Museot vetävät nyt ennätysmäärin yleisöä, ja yksi syy siihen on museokortti
    14. Näytä lisää