Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Aloittavat yritykset tarvitsevat sijoittajia

Yksityiset sijoittajat

Tilaajille

Talouden kehitys maan eri osissa on yhä epätasaisempaa. Samalla kun kasvukeskukset vetävät puoleensa yrityksiä ja hyvin koulutettuja nuoria, suuri osa maasta menettää ihmisiä ja työpaikkoja.

Otsikoihin nousi taannoin tieto, että sijoitusrahaa makaa käyttämättä, koska maakunnista ei löydy yrityksiä, joihin sijoittajat haluaisivat varojaan investoida. Asiassa on perää. Mutta ennen kuin ongelmaan yrittää löytää ratkaisua, on tarkasteltava sen taustoja.

Suomessa on tapahtunut valtavaa kehitystä monilla aloilla 1990-luvulla.

Yritykset ja julkinen sektorikin ovat investoineet voimakkaasti erityisesti teknologiakehitykseen, ja pääosin tehokkaastikin. Näillä panoksilla voi olla itseisarvoakin, mutta niiden onnistumista on mitattava ennen kaikkea yritystoiminnan kehittymisellä ja uusien työpaikkojen syntymisellä. Siten on välttämätöntä, että tutkimus- ja kehitystoimintaan tehtyjen sijoitusten jatkohoito varmistetaan.

Hyvät innovaatiot

on pidettävä suomalaisten käsissä Suomalainen innovaatiojärjestelmä toimii jo tänään kohtuullisesti. Teknologinen innovaatio voidaan kaupallistaa pääasiassa kahdella tavalla: innovaatio patentoidaan ja sitten lisensoidaan, tai perustetaan yritys tehtyä innovaatiota hyödyntämään.

Joka tapauksessa on kansallisen edun mukaista, että hyvät innovaatiot pidetään suomalaisissa käsissä riittävän pitkään eikä niitä myydä raakileina alihintaan ulkomaalaisille.

Tarkastelen tässä yrityksen perustamista innovaatiota hyödyntämään. Siinä on pääomasijoittajilla usein tärkeä rooli.

Osakepääomasijoitus tehdään pörssissä noteeraamattomaan yritykseen. Sijoittajan tarkoitus on joidenkin vuosien jälkeen realisoida sijoitus tuoton saamiseksi.

Pääomasijoittaminen on syntynyt Yhdysvalloissa ja siellä sen kehitys on myös ollut ylivoimaisesti nopeinta. Siihen on ainakin kaksi tärkeää syytä: Yhdysvalloissa on aina suhtauduttu myönteisesti yrittäjyyteen ja toisaalta siellä yritystoiminnan rahoitus on alusta lähtien perustunut omaan pääomaan.

Samasta syystä Britannia on Euroopassa pääomasijoittamisessa edelläkävijä. Manner-Euroopassa yrityksiä on rahoitettu yleensä pankkilainalla. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti.

Suomessa pääomasijoittaminen alkoi viime vuosikymmenen lopulla. Valtiovalta on 1990-luvulla omaksunut sen tutkimuksiin perustuvan näkemyksen, että panokset pääomasijoittamiseen edistävät tehokkaammin yritystoimintaa kuin perinteisemmät elinkeinotuet. Valtio on aivan oikein pitänyt tärkeimpänä tehtävänään markkinoiden kehittämistä ja markkinoilla olevien aukkojen täyttämistä julkisella rahoituksella.

1990-luvun alkupuolella pääomasijoittaminen oli valtaosin julkisen sektorin toimijoiden varassa. Keskeisimmät organisaatiot olivat Kera tytäryhtiöineen ja Sitra.

Tilanne on ratkaisevasti muuttunut muutaman vuoden aikana. Suomi on noussut pääomasijoittamisen kansantuoteosuudella mitattuna eurooppalaiselle huipulle: alan järjestön Evcan vuoden 1998 tilastojen mukaan kolmanneksi Britannian ja Hollannin jälkeen. Samalla julkisen rahoituksen osuus on pudonnut kahdesta kolmanneksesta alle kolmannekseen.

Kera ja Sitra käynnistivät ennen 1990-luvun puoliväliä alueellisen pääomasijoitusyhtiöverkon. Yhtiöt olivat alun perin osakeyhtiömuotoisia eikä niillä ollut erillisiä hallinnointiyhtiöitä. Yleensä pääomasijoittaminen on organisoitu maailmalla kuitenkin niin, että sijoittajat antavat sijoitussitoumuksen kommandiittiyhtiömuotoiselle (partnership) rahastolle ja rahastoa hoitaa erillinen osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö.

Sijoittajat maksavat sitoumuksiaan rahastolle sitä mukaa kun rahasto tekee sijoituksia yrityksiin. Siten tämä raha ei makaa tuottamattomana rahastossa ennen sijoituksen tekemistä. Päinvastoin on välttämätöntä, että rahastolla on käyttämättömiä sijoitussitoumuksia, jotta se voisi toimia tarkoituksenmukaisesti hakiessaan uusia sijoituskohteita ja varmistaakseen että pääomat riittävät myös jatkosijoituksiin.

Alueellinen pääomarahastoverkko on viime vuosina kehittynyt tähän suuntaan eli varsinaiset rahastot on erotettu niitä hoitavista hallinnointiyhtiöistä.

Varsinainen ongelma Suomessa tuntuu olevan se, että lähes kaikki sijoitukset alkuvaiheen yrityksiin ovat viime vuosina tulleet julkiselta puolelta. Ilman julkista rahoitusta, johon valtaosa aluerahastojen rahoituksestakin luetaan, olisi moni hyvä alkava suomalainen yritys jäänyt ilman rahoitusta.

Sen sijaan yksityiset sijoittajat karttavat sijoituksia alkaviin yrityksiin. Myönteinen poikkeus ovat varakkaat yksityishenkilöt, businessenkelit.

Yrityksen aloittaminen on todellista riskipeliä. Kaikkina aikoina vain harvat aloittavat yritykset menestyvät. Sijoittajalle aloittava yritys on hankalasti arvioitava sijoituskohde. Siinä on monia riskejä (teknologia, markkinat, yrittäjän pätevyys ja niin edelleen) ja sijoitusaika usein pitkä.

On tärkeää koko Suomelle, että mittavat investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan johtaisivat hyvään lopputulokseen eli menestyviin yrityksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Suomen markkinat ovat niin pienet, että yrityksellä pitää olla myös kansainvälistä kilpailukykyä. Toisaalta ei ole oikein käyttää sijoitusvaroja sellaisiin kohteisiin, joilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

Kansainvälisen trendin mukaisesti on selvää, että myös aloittavat yritykset alkavat aiempaa enemmän kiinnostaa yksityisiä rahoittajia. Niihin liittyvä korkeampi riski näkyy parhaimmillaan korkeampana tuottotavoitteena ja -odotuksena ja sijoittajan kannalta edullisempana hinnoitteluna. Tämä asettaa entistä suuremmat vaatimukset pääomasijoittajien sijoitusanalyyseille ja hallinnointiyhtiöiden henkilöstön ammattitaidolle.

Yksi käyttökelpoinen tapa saada yksityistä rahaa myös alkaviin yrityksiin on se, että julkinen ja yksityinen sijoittaja jakavat riskiä tekemällä yhdessä pääomasijoituksia yrityksiin. Tätä mallia on Sitrassa jo käytetty rohkaisevin tuloksin.

Kansainvälistyvä

yritys kiinnostaa sijoittajia Uusien kilpailukykyisten yritysten synnyttäminen Suomeen edellyttää toimenpiteitä eri tahoilta.

Valtiovallan ja muun julkisen sektorin tulee muun muassa lainsäädännöllä tarjota kilpailukykyiset ja ennustettavissa olevat puitteet aloittaville yrityksille. Julkisen sektorin on myös osallistuttava siemenvaiheen riskirahoitukseen, josta yksityinen sektori kuitenkin toivottavasti kantaa aikaisempaa suuremman vastuun.

Yrittäjiltä taas edellytetään paitsi korkeata ammattitaitoa myös aitoa tahtoa kasvattaa yrityksistään kansainvälisen tason toimijoita.

OLLI LINDBLAD

Kirjoittaja on Sitran asiamies.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää