Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Onko taiteilijan järkevää tekeytyä tutkijaksi?

Taiteelliselle uralle omistautuvat tulisi vapauttaa kvasitieteellisistä harrastuksista, kirjoittaa Kari Raivio .

Tilaajille

Taideteollisen korkeakoulun ankaran sisäisen kädenväännön ja kiivaan julkisuusmyllytyksen jälkeen Riitta Nelimarkka on nyt taiteen tohtori. Vaikka maallikkona ihailen hänen taiteellisia saavutuksiaan, niin tutkijana en pysty näkemään hänen kirjallisen työnsä ansioita. Postmodernia ajatuksenrientoa ei pitäisi sotkea tieteeseen.

Tapaus oli ennakoitavissa oleva seuraamus Suomen yliopistojen yhdenmukaistamisesta, joka viime vuosikymmenien aikana on toteutunut kolmen hallinnollisen toimenpiteen kautta.

Ensiksi kaikkien kahdenkymmenen, osin kovin erilaisen koulutusalan tutkintoasetukset yhtenäistettiin. Sitten kutakin yliopistoa koskeva erillislaki korvattiin yhteisellä puitelailla. Lopuksi luotiin yksi laskennallinen kaava, jonka mukaan opetusministeriö jakaa määrärahat kaikkien yliopistojen kesken.

Näennäisen virtaviivainen lopputulos on pakottanut samaan muottiin kymmenen monitieteistä yliopistoa, kolme teknillistä korkeakoulua, kolme kauppakorkeakoulua ja neljä taideyliopistoa. Niissä kaikissa suoritetaan kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja ohjelmilla, jotka on mitoitettu muutamin poikkeuksin (muun muassa lääketiede, eläinlääketiede) samankestoisiksi ja rakenteeltaan samanlaisiksi.

Tohtorin tutkinto

on jatkotutkinto, joka suoritetaan maisterin eli ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Kaikilla tieteen aloilla tohtorin tutkinnon tavoitteiksi on kirjattu, että "opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa". Hänen on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti.

Tutkintoasetuksen henki on, että tohtorin tutkinto edustaa keskimäärin nelivuotisen tutkijankoulutuksen päätepistettä, josta itsenäinen tiedeura alkaa. Koulutukseen kuuluu opintoja tieteen historiasta, menetelmistä, etiikasta ym. sekä omakohtaista mutta ohjattua tieteellistä työtä.

Neljästä taideyliopistosta kolmessa, nimittäin Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa sekä teatteri- ja tanssialalla (Teatterikorkeakoulu, Tampereen yliopisto) tohtorin tutkinnon tavoitteet ja suoritus on määritelty yhtenäisesti. Opiskelijan tulee "ymmärtää syvällisesti oma alansa ja saavuttaa valmius korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin, itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla sekä edustamansa alan kehittämiseen". Tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi on annettava julkiset, taiteelliset opin- ja taidonnäytteet tai laadittava väitöskirja.

Poikkeus yliopistollisten taidealojen joukossa on taideteollinen ala (Taideteollinen korkeakoulu, Lapin yliopisto), jolla syvällisen alaan perehtymisen lisäksi opiskelijan tulee "osoittaa itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti uutta tutkimustietoa, uusia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita". Toinen poikkeus koskee toteutusta, jota varten tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Taidetta voi tutkia

tieteellisin menetelmin yhtä hyvin kuin mitä tahansa kulttuurin tai yhteiskunnan ilmiötä. Musiikkitiede, taidehistoria, kirjallisuudentutkimus ja teatteritiede kukoistavat monissa tiede- ja taideyliopistoissa. Ei siis ole esteitä väitellä näillä aloilla, jos haluaa panostaa 4-5 vuotta täysipainoista työtä hyvätasoisen lopputuloksen eteen.

Tällainen panostus voi kuitenkin olla mahdotonta, jos samalla haluaa pyrkiä kunnianhimoisiin tavoitteisiin luovan tai esittävän taiteen alalla. Ja miksi hyvä taiteilija pitäisi pakottaa puuhastelemaan jonkin tieteellisen projektin kimpussa, johon hänellä ei ole mielenkiintoa eikä kompetenssia? Seurauksena on vain kurjaa tiedettä, ja pahimmassa tapauksessa myös taide kärsii.

Miksi sitten taideyliopistoissa ylipäätään pitäisi leipoa tohtoreita? Titteli ei ole tarpeen edes näiden opinahjojen omiin virkoihin, joihin taiteelliset ansiot ja opetustaito riittävät. Muodollinen pätevyys ei myöskään ole edellytys urakehitykselle.

Yhdenkään taideyliopiston rehtori ei ole tohtori. Jorma Hynninen totesi taannoin tv-haastattelussa, ettei häneltä Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorin virkaa varten kukaan kysynyt edes maisterin papereita, kylläkin todistusta ruotsin kielen ymmärtämisestä.

Ettei vain syynä

taideyliopistojen tohtoroitumisintoon ole se kolmas yhdenmukaistamistoimenpide, määrärahojen jako maan yliopistojen välillä? Se tapahtuu laskukaavalla, jonka peruselementit ovat maisterin ja tohtorin tutkinnot. Koska opetuksen kustannukset eri aloilla ovat erilaiset, käytetään lisäksi ns. koulutusalakertoimia.

Taidealoilla koulutus on kallista ja tutkintojen määrät pieniä. Siksi niille on pitänyt määritellä suuret kertoimet, jotta rahahanat eivät tyystin kuivuisi. Siitä huolimatta paine tuottaa riittävästi tutkintoja on ankara.

Uskon että Suomen yliopistolaitoksen yhdenmukaistaminen on johtanut ongelmiin, joiden korjaaminen ei ole mahdotonta. Taideyliopistot tulisi irrottaa omaksi kokonaisuudekseen ja niiden rahoituksessa tulisi ottaa huomioon taiteellisen koulutuksen ja toiminnan laatu, ei vain tutkintomäärät.

Taiteelliselle uralle omistautuvat tulisi vapauttaa kvasitieteellisistä harrastuksista, mikä taideteollisella alalla edellyttäisi yhden sanan muuttamista tutkintoasetuksessa. Tohtorin tutkinto, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi, suoritettakoon taiteen ehdoilla.

Toisaalta taiteiden tieteellistä tutkimusta tulisi vahvistaa. Tässä uskoisin löytyvän yhteistyömahdollisuuksia tiede- ja taideyliopistojen välillä, esimerkiksi yhteisten laitosten tai tutkimusohjelmien muodossa.

Kari Raivio

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    6. 6

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää