Pienetkin parlamenttiin - Pääkirjoitus | HS.fi

Pienetkin parlamenttiin

12.3.2001 2:00

Vaalilakia ei pidä muuttaa niin tiukaksi, että se sulkisi uudet liikkeet vaikuttamisen ulkopuolelle, Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoittaa.

Suomen vaalijärjestelmä kaipaa lehden mukaan uudistuksia, mutta helppoa niiden tekeminen ei ole, sillä suuret puolueet eivät hevin suostu muutoksiin, joissa ne menettäisivät kansanedustajia. "Sen sijaan ne mieluusti hyväksyisivät uudistuksia, jotka vaikeuttaisivat pienten puolueiden esiinmarssia Arkadianmäelle. Tämäkään ei ole oikein. Jos uusien liikkeiden pääsy parlamenttiin estetään, seuraukset voivat olla yhteiskuntarauhan kannalta vakavia. Vihreät kehittyivät pienestä liikkeestä varteenotettavaksi vaikuttajaksi. Tällaista mahdollisuutta ei saa muilta kieltää." Lehti neuvoo vaalilain uudistusta valmistelevaa toimikuntaa pohtimaan myös 1970-luvun alussa esillä ollutta ja Urho Kekkosen kaatamaa ns. vaalirengasmallia. Mallissa puolueet liittoutuvat ensiksi vaalirenkaiksi, esimerkiksi vasemmistopuolueet ja porvaripuolueet omikseen tai hallituspuolueet ja oppositiopuolueet omikseen. Ensi vaiheessa äänet jaettaisiin renkaille, jolloin jokainen ääni vaikuttaisi vaalitulokseen. Vasta kun vaalirenkaiden kansanedustajamäärä on selvillä, edustajat renkaan sisällä valittaisiin jälleen nykyisen eli d{minute}Hondtin menetelmän mukaan. Kalevan mukaan Kekkonen kaatoi aikoinaan hankkeen, koska pelkäsi sen johtavan kaksipuoluejärjestelmään. Mahtavat matkakulut Valtion matkakulut ovat vuodessa 1,3 miljardia markkaa eli matkustamiseen uppoaa enemmän rahaa kuin hallituksen tuoreeseen köyhyyspakettiin, Satakunnan Kansan päätoimittaja Tapio Metsä hämmästelee. Suuressa talossa kaikki kuluerät ovat tietysti suuria, mutta hälyttävä lisäpiirre matkamenoissa on vielä se, että ne ovat kasvaneet nopeasti, neljässä vuodessa 400 miljoonaa markkaa, Metsä kirjoittaa. Pääsyynä kasvuun on ollut jäsenyys EU:ssa. "Sivistyneessä keskustelussa matkakustannusten päivittelijöitä pidetään populisteina, joita on tarpeen valistaa parilla huomautuksella: Vain harva kuulemma matkustaa mielellään, useimmat pakosta. Paljon laajempikin liikkuminen olisi valtion edun kannalta muka perusteltua, kun vain aika ja rahat riittäisivät." Tietotekniikan avulla voitaisiin päästä työaikaa, rahaa ja ympäristöä säästävään malliin, jossa tieto vilistäisi verkossa, eivätkä työntekijät ilmassa. "On vaikeasti nieltävä pettymys, kun uusi tekniikka ei näytäkään vähentävän liikkumisen pakkoa. Jos esimerkiksi EU-elimet jarruttelevat mielekästä kehitystä ja edellyttävät Brysselissä ravaamista , siinä olisi Suomelle luonteva ja kunnianhimoinen haaste ajaa järkeä takapajulaan."

Luitko jo nämä?