Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Euroopan unionille valtaa - vähemmän ja parempaa

EU:ta on kehitettävä tehokkaaksi, mutta rajatuksi ja läheisyysperiaatetta sekä pienten maiden vaikutus-

Tilaajille

EU:n tulevaisuuskeskustelussa asetetaan usein vastakkain liittovaltio ja hallitustenvälinen yhteistyö. Todellisuudessa EU sisältää sekä federalistisia että hallitustenvälisiä piirteitä.

Uskomme, että kansalaisten hyväksi toimii parhaiten sellainen EU, jossa päätöksenteko perustuu yhteisöllisyyteen, jonka toimintaa säätelee selkeä perustuslaillinen sopimus ja jonka toimivalta on rajattu vain niihin asioihin, joiden hoitamisesta yhteisötasolla EU-kansalaiset hyötyvät.

Puhdas hallitustenvälisyys

merkitsisi, että unionissa vaadittaisiin yksimielisyyttä päätöksenteossa ja jäsenvaltion oikeutta estää päätöksenteko kansallisiin etuihin vetoamalla. Tällaisella unionilla ei olisi kattavaa sisämarkkinalainsäädäntöä, ei toimivaa yhteistä kauppapolitiikkaa eikä yhteistä valuuttaa.

Liittovaltio puolestaan merkitsisi, että unionin perustuslaista päättäisivät unionin lainsäädäntövaltaa käyttävät toimielimet. EU:ssa perussopimusten muutoksista sovitaan kuitenkin itsenäisten jäsenvaltioiden välisillä sopimuksilla. Kulmakivi, jolle kaikki unionin suuret saavutukset ovat perustuneet, on yhteisöllisyys tai niin sanottu yhteisömetodi.

Yhteisöllisyys tarkoittaa EU:ssa yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet osan kansallista suvereniteettiaan yhteisölle. Yhteisöllisyys tarkoittaa myös yhä useammin määräenemmistöllä toteutuvaa yhteisötasoista lainsäädäntöä, jossa yksittäisen jäsenvaltion kapeat kansalliset edut eivät voi estää koko EU-alueen kehitykselle tärkeiden säädösten hyväksymistä.

Nykyisessä EU:ssa federalismia ovat epäilemättä Eurooppa-oikeus, eurooppalainen tuomioistuin ja keskuspankki. Mutta tärkein hallitustenvälinen piirre unionissa on itsenäisten jäsenvaltioiden suvereniteetti unionin perustehtävistä ja päätöksentekojärjestelmästä sovittaessa.

Siksi EU onkin kansainvälisenä järjestönä sui generis, omaa lajiaan, vertaansa vailla ja ainutlaatuinen. Sellaisena meidän kannattaa sitä kehittää, ja siksi myös jääräpäinen riitely federalismia vastaan tai sen puolesta on ajanhukkaa.

Euroopan unionin

nykyiset perustamissopimukset muodostavat sekavan ja monimutkaisen sopimusjärjestelmän. Unionin toimintaperiaatteiden selkeyttämiseksi ne pitäisi koota yhdeksi "perustuslailliseksi sopimukseksi", jossa määritellään muun muassa unionin toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet ja tavoitteet, unionin toimielinrakenne sekä toimielinten väliset toimivaltasuhteet.

Perustuslaillinen sopimus on parempi ilmaisu kuin perustuslaki siksi, että EU:n toimivallasta päättävät jatkossakin jäsenmaat eivätkä unionin toimielimet. Voidaankin sanoa, että EU on ikään kuin federaatio ilman liittovaltiota.

Yksinkertainen matematiikka auttaa ymmärtämään tätä tosiasiaa: unionin, jonka budjetti on vain 1,27 prosenttia yhteisestä bruttokansantuotteesta, ja siitäkin puolet käytetään maatalouden tukemiseen, on kovin vaikea muuttua liittovaltioksi.

Perustuslaillisen sopimuksen myötä kannattaa lopettaa myös kissanhännänveto eri toimielinten välillä. EU:n toiminnan kannalta vahingollisia ovat yhtä hyvin liian vahva komissio, parlamentti kuin neuvostokin. Tärkeintä on oikean tasapainon löytäminen eri instituutioiden välillä.

Suurin osa nykyisestä EU:n toimivallasta on jäsenvaltioiden kanssa jaettua toimivaltaa. EU:lle ei pidäkään kirjoittaa liian tiukkaa toimivaltaluetteloa, vaan sopimusmääräyksiä on selkeytettävä siten, että poliittisen harkinnan vaatimaa joustavuutta ei kadoteta.

EU:n toiminnan

tavoitteeksi pitää asettaa vähemmän, mutta parempaa. Tällöin jäsenmaat antaisivat tietyissä asioissa EU:lle kaikki edellytykset toimia tehokkaasti, keskitetysti ja aitoja lainsäädäntöinstrumentteja käyttäen. Toisissa asioissa EU pidättäytyisi joko kokonaan toiminnasta tai antaisi vain yleisiä suosituksia.

Vapaakauppa ja tulliliitto, sisämarkkinat sekä talous- ja rahaliitto ovat edelleen tärkeitä tehtäväalueita, joita tehokkaasti hoitamalla EU:n politiikka tuottaa jäsenmailleen ja kansalaisilleen eniten lisäarvoa.

Näiden tehtävien hoitoa tukevat unionin muut politiikat. Unionin tasolla voidaan tarvittaessa päättää esimerkiksi yhteisistä kannoista tärkeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta, viisumikäytännöistä, ylikansallisen rikollisuuden torjunnasta ja monista ympäristöön liittyvistä kysymyksistä.

Sen sijaan työvoimapolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset, koulutus, kulttuuri, viestintä, terveys, tutkimus, urheilu, turismi sekä alueellinen suunnittelu ovat sellaisia kansalaisia lähellä olevia politiikan sektoreita, joilla päätösvallan tulee pääsääntöisesti olla kansallisella tai paikallistasolla. Tässä esimerkiksi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien EU-politiikassa on selviä eroja.

Usein korostetun

läheisyysperiaatteen mukaan poliittiset päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Periaatteen toteutumisen valvomiseksi on ehdotettu muun muassa toisen kamarin perustamista Euroopan parlamenttiin. Uutta byrokratiaa tämän takia ei kuitenkaan pidä luoda.

Parempi tapa valvoa läheisyysperiaatteen toteutumista olisi velvoittaa komissio pyytämään kansallisilta parlamenteilta lausunto läheisyysperiaatteen toteutumisesta aina ennen uuden säädösehdotuksen antamista.

Eurooppalaisessa tulevaisuuskeskustelussa kokoomuslainen painotus näkyy siis tehokkaan, mutta rajatun, vahvasti läheisyysperiaatetta ja pienten jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksia kunnioittavan EU:n vaatimuksessa.

Kirsi Piha

Ilkka Suominen Suominen on europarlamen-taarikko, Piha kokoomuksen

kansanedustaja ja eduskunnan EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää