Aineksia verokeskusteluun - Pääkirjoitus | HS.fi

Aineksia verokeskusteluun

23.1.2002 2:00

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimman kuntalaiskyselyn tuloksista ilmenee, että suomalaisten selvä enemmistö maksaa mieluummin lisää kunnallisveroja kuin näkee kunnallisia palveluja karsittavan, kirjoittaa Kymen Sanomat.

"Veroja rakastavien" palveluita puolustava kanta on voimistunut vuosien mittaan; tämä kannattaa pitää mielessä, kun verotuksesta keskustellaan, lehti toteaa. "[Kyselyn tuloksista on pääteltävissä, että] suhtautuminen veroihin ja palveluihin ei jaa väestöämme niin selvästi toisistaan poikkeaviin ryhmiin kuin joidenkin lausahdusten perusteella voisi kuvitella. Enemmistö kaikista väestöryhmistä, esimerkiksi 63 prosenttia kokoomuksen kannattajista, pitää veronkorotuksia pienempänä pahana kuin kunnallisten palveluiden karsimista." "Ajattelemisen aihetta varsinkin kokoomukselle antanee myös tieto, jonka mukaan kansalaisten varauksellisuus kunnallisen toiminnan 'yritysmäistämistä' kohtaan on kasvamassa. Epäileviä tuomaita löytyy tätä nykyä eniten koulutetuimmista väestöryhmistä." "Tällaisella hölynpölyllä päätöksenteossa ei päästä eteenpäin", kommentoi Pohjalaisen pääkirjoitustoimittaja Matti Kupari Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyä. "Keskon pääjohtaja, palvelutyönantajien puheenjohtaja Matti Honkala sanoo sunnuntaina julkaistussa haastattelussaan, että käytettävissä olevat julkiset varat on pantava uusjakoon, jossa määritetään peruspalvelut. Sen jälkeen kaikki muu suurennuslasin alle, ja ihmiset voivat osan maksaa. Eikä puhettakaan verojen korottamisesta." "Valtiosihteeri Raimo Sailas taas sanoo, että terveydenhuoltoon on turha lapioida lisää rahaa ennen perusremonttia, sillä ilman remonttia raha katoaa tehottomuuteen." "Honkala ja Sailas osoittavat suuntaa, mutta poliitikkoja tarvitaan tekemään sen mukaiset päätökset." Savon Sanomat : "Poliittisten päättäjien vaikeaksi tehtäväksi jää ratkaista, mihin yhteiskunnan ja yksilön oman vastuun raja käytännössä asettuu. Määrittelyä kuorrutetaan ideologisesti värittyneillä käsitteillä. Yksi sellainen on hyvinvointiyhteiskunta." "Mikä on hyvinvointiyhteiskunta? - - merkitseekö jokainen yhteiskunnan tarjoaman palvelun karsiminen hyvinvointiyhteiskunnan purkamista? Kulkeeko jossakin raja, jonka alittaminen tarkoittaa sitä, että Suomi lakkaa olemasta hyvinvointiyhteiskunta." "Poliitikkojen tehtävää ei helpota se, että suomalaisten selvän enemmistön käsitys verotuksen ja yhteiskunnallisten palveluiden suhteesta näyttää olevan erilainen kuin yritysjohtajilla."

Luitko jo nämä?