Keitä jää jäljelle? - Pääkirjoitus | HS.fi

Keitä jää jäljelle?

9.1.2004 2:00

Iltalehden mukaan Kansan Uutisten päätoimittajan Yrjö Raution ero kertoo vasemmistoliiton sisäisestä kriisistä, jonka ytimenä on kysymys puolueen tehtävästä ja tarkoituksesta.

"Työväenliike halkesi 1918 menettelytapariitaan: verinen vallankumous vai parlamentaarinen tie? Unelma jälleenyhdistymisestä eli kuitenkin kauan - ja elää Rautiossa edelleen." "Vasemmistoliitto perustettiin 1990 Neuvostoliiton raunioille. Tuolloin ei tehty kuitenkaan pesäeroa stalinismiin --. Eduskuntaryhmässä stalinistit ovat edelleen vahvoja. [Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne] Siimes puolestaan on alkanut vaikuttaa myös poliittisesti nykyajan Hertta Kuusiselta." "Vasemmistoliiton kuviteltiin vetävän puoleensa erilaisia uusia, 'punavihreitä' joukkoja. Käytännössä puolue on silti elänyt SKDL:n perinteisen äänestäjäkunnan ja kenttäväen varassa." "Aiemmat kansandemokraatit ja enemmistöläiset ovat joutuneet kuitenkin kysymään, pidetäänkö erillistä puoluetta pystyssä vain perinteiden takia. Ay-liikkeessä he toimivat jo saumattomasti yhdessä demarien kanssa. Vihreyttä kaipaava löytää sitä enemmän vihreistä kuin Vasemmistoliitosta, stalinistit puolestaan omaa oppiaan puhtaammin eri kommunistipuolueista. Keitä jää jäljelle?" Kansan Uutiset korostaa, että oman poliittisen liikkeen asioista kertoessaan se on väistämättä kirjoittanut myös asioista, joista voi olla toistakin mieltä. "Toimitus on joutunut monesti samaan tilanteeseen kuin se kuuluisa harakka tervatulla katolla." "Vasemmistoliiton sisällä onkin monista, jopa isoista yhteiskuntapoliittisista asioista erilaisia, jopa toistensa kanssa ristiriitaisia käsityksiä. Lehti on tarjonnut tähän asti ja tarjoaa tästä eteenkinpäin foorumin myös ns. vaikeista asioista käytävälle keskustelulle. Jos KU:ssa ei voida keskustella myös vasemmistoliikettä jakavista asioista, niin missä sitten?" "Kansan Uutiset on nojautunut toimituspolitiikassaan journalistisiin periaatteisiin niin pitkälle kuin se suinkin puoluelehdessä on mahdollista. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus ei saa mennä tosiasioiden edelle, vaikka lähestymisnäkökulma käsiteltävään asiaan olisikin toinen kuin ns. puolueettomassa mediassa." "Journalismi myös elää ristiriidoista, konflikteista ja vastakkaisasetteluista eikä niitä pidä kavahtaa eikä tietoisesti pyrkiä estämäänkään."

Luitko jo nämä?