Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ

Ulkonäkökeskeinen kulttuuri vaurioittaa lasta jo varhain

Ulkonäön varaan rakentuva minuus on hauras, kirjoittaa Atte Oksanen.

Tilaajille

Kulttuurimme on virtuaalinen, tekotodellinen. Se tarjoaa elämäntyylejä ja identiteettejä, joita voimme ostaa kaupan hyllyltä. Runsas valinnanvara ei kuitenkaan takaa tyytyväisyyttä: ihmisen suhde ulkonäköönsä on yksi esimerkki tarjonnan ongelmallisuudesta. Sen kokevat aikuisten ohella nykyisin myös lapset.

Suomen Akatemian rahoittaman Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus Pohjoismaissa -projektin tulokset kertovat suomalaisten lasten "ulkonäkökriisistä". Huoli omasta ulkonäöstä kasvaa iän myötä.

Erityisesti tytöillä kehitys on dramaattinen. 7-9 vuoden iän jälkeen tyytymättömyydestä omaan ruumiiseen tulee enemmän sääntö kuin poikkeus. 75 prosenttia 10-11-vuotiaista tytöistä näkee ulkonäössään vikoja tai pitää itseään rumana. Kuudesluokkalaisista tytöistä vain yksi kymmenestä on tyytyväinen ulkonäköönsä.

Vastaavaa ei tapahdu Norjassa tai Ruotsissa: siellä lapset eivät ole tyytymättömiä ulkonäköönsä. Syyt Pohjoismaissa havaittuihin eroihin ovat todennäköisesti monet ja hienosyiset, eikä niitä ole juuri selvitetty.

Suomessa lapsen ulkonäkö sanelee jopa hänen ihmissuhteitaan. Jos suomalaislapsi näkee ongelmia ulkonäössään, hän on norjalaista ja ruotsalaista lasta alttiimpi pitämään läheisiä ihmisiä merkityksettöminä. Suomalaiset lapset arvioivat niin ikään vanhemmilta saamaansa tukea ja rakkautta ulkonäkökeskeisemmin: jos olen ruma, en ole rakkauden arvoinen.

Lasten tyytyväisyyttä ulkonäköönsä kysyttiin myös Irmeli Järventien koordinoimassa projektissa vuonna 1998 (Syrjäytyvätkö lapset: tutkimus 1990-luvun lasten perushoivasta, hyvinvoinnista ja lastensuojelupalvelujen käytöstä Helsingissä). Sukupuoliero on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2002: tyttöjen ulkonäkömurheet ovat lisääntyneet.

Tulokset antavat aiheen pohtia 1990-luvun alun laman vauhdittamaa kulttuurista muutosta, jonka seurauksena yksilöihin kohdistuvat paineet ovat kasvaneet. Itsensä kehittämisen pakkoa voidaan pitää nykyään yhtenä keskeisimmistä kulttuurisista ongelmista. Perustava kysymys ei ole enää "kuka minä olen", vaan "mikä minusta voisi tulla".

Esimerkkinä lapsiin kohdistuvista ristiriitaisista paineista voidaan pitää Idolsin kaltaisia televisiosarjoja. Ne näyttävät tarjoavan mahdollisuuden 15 minuutin kuuluisuuteen, jota Andy Warhol ennakoi.

Idolsin virtuaalinen tähteys on näennäisesti kaikkien saavutettavissa, mutta sen hinta maksetaan häpeällä. Ohjelma rakentaa sadomasokistista tähtikulttia nöyryytysten varaan. Kilpailijat haluavat menestyä, ja tuomaristo haluaa häpäistä heitä. Ohjelman voittajakin on lopulta vain äärikaupallinen tuote. Todelliset mahdollisuudet toteuttaa itseä ovat aika pienet, vaikka jokainen voisi olla virtuaalisesti idoli.

Kulutusvalintoja pursuava maailma nostaa esiin mustan pedagogiikan uudessa muodossa. Perinteinen musta pedagogiikka syntyi Saksassa 1800-luvulla kitkemään pois pahan siemenen, jonka lapsessa uskottiin piilevän. Ruumiillisen kurituksen toivottiin karaisevan lapsen aikuisten maailmaan. Pahoinpitelyn jälkeen aikuinen viestitti lapselle: tämä oli vain sinun omaksi hyväksesi.

Vanhemman sijassa on nyt kulutuskulttuuri, joka on jatkuvasti läsnä median välityksellä. Se siirtää rankaisun lapsen itsensä vastuulle. Törmätessään kulttuurisiin odotuksiin ja eläessään jatkuvasti tyytymättömyyden ja häpeän paineessa lapsi näkee ratkaisuksi väkivallan: hän haluaa satuttaa itseään tai muita.

Niin tytöillä kuin pojilla itsetuhoajatukset voimistuvat kriisi-iässä, jonka lapsi kohtaa kuin kulttuurisokin. 9-10-vuotiaista tytöistä 39 prosenttia ja 10-11-vuotiaista pojista 30 prosenttia haluaa satuttaa itseään.

Kriisi-iän jälkeen sukupuolten väliset erot käyvät selviksi. Tytöt ilmoittavat kärsivänsä suoriutumattomuudesta. Pojat puolestaan esittävät itsensä hyvinkin itsevarmoina 12-13-vuoden ikään mennessä.

Ylimielinen itsevarmuus ei ole paras lähtökohta kilpailua korostavassa kulttuurissa, jossa lastenkin on totuttava pettymyksiin; itsevarma haavoittuu helposti.

Eriarvoinen lapsuus -projektin aineistossa pojat kertovat halustaan satuttaa toisia, samalla kun heidän itsevarmuutensa lisääntyy. Kulttuurin luomat paineet alkavat vahvistaa heidän haluaan käyttää väkivaltaa. Tytöt ovat korostuneen itsekriittisiä ja tuntevat olevansa ruumiillisesti riittämättömiä; se ilmenee myös psykosomaattisena oireiluna.

Kun ihminen ei pysty selviämään ympäristön paineista , hän kääntää huomionsa omaan lihaansa. Ympäristö tarjoaa hänelle runsaasti vihjeitä, miten menetellä: keinojen kirjo ulottuu kuntosaleista plastiikkakirurgiaan, syömishäiriöihin, lävistyksiin, implantteihin, itsensä viiltelyyn ja amputaatioihin. Oma ruumis on kuin muovailuvahaa, jota pitää muokata kulloistenkin trendien mukaan.

Ruumiinsa avulla ihminen pyrkii kertomaan itselleen ja muille, kuka hän on. Ulkonäön varaan rakentuva minuus on kuitenkin hauras, sillä se on jatkuvasti ulkopuolisten katseiden arvioitavana. Se vie ihmisen pahimmillaan häpeän ja satuttamisen kehään, josta hän ei pääse irti.

Atte Oksanen

Kirjoittaja on tutkija Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksessa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää