Pääkirjoitus    |   VIERASKYNÄ, KATSE KAUPUNKIIN 3

Viheralueet kukoistamaan asukkaiden yhteistyöllä

Hollannin Utrechtissa vähemmästä tehdään enemmän: kaupungin puistoalueita hoidetaan hyvin, vaikka julkisia varoja leikataan, kirjoittaa Olli Maijala.

Tilaajille

Suomessa kaupunkilaisetkin pitävät luonnonläheisyyttä tärkeänä omassa asuinympäristössään. Lähiöalueilla pienet puistot ja metsät ovat itse asiassa keskeinen julkinen kaupunkitila. Erityinen merkitys niillä on asukkaille, jotka viettävät suuren osan aikaansa asuntonsa lähipiirissä. Heitä ovat etenkin lapset, kotona lapsia hoitavat aikuiset, vanhukset ja työttömät.

Vaikka viheralueet koetaan merkittäviksi, niiden rakentamiseen ja hoitoon osoitetut varat ovat usein vähäisiä. Lähiörakentamisen aikakautena ajateltiin, että kun lähiö rakennetaan metsään, luonto ja viheralueet ovat siellä valmiina; ajattelutavan peruja on, ettei viherrakentamiseen ja -hoitoon paljonkaan panosteta.

Hajanaiseksi muodostunutta kaupunkiemme yhdyskuntarakennetta on sittemmin pyritty eheyttämään. Ikääntyvissä ja väestöltään vähenevissä lähiöissä on etsitty olemassa oleviin palveluihin tukeutuvia täydennysrakentamisalueita. Usein ne ovat metsiä ja muita luonnonalueita.

Rakentamisen myötä viheralueiden määrä lähiöissä on vähentynyt ja samalla niiden kulutus kasvanut. On tultu rajalle, jossa alkuperäinen metsä ei enää kestä, vaan myös lähiöiden viheralueita on perusteellisemmin rakennettava puistoiksi. Se merkitsee myös suurempia hoitokustannuksia.

Viheralueiden rakentaminen ja hoito tulisikin ottaa nykyistä selkeämmin huomioon, kun lähiöiden täydennysrakentamiseen osoitetaan varoja. Käytännössä mahdollisuudet rakentaa ja hoitaa viheralueita kuitenkin vain vähenevät; esimerkiksi Helsingissä joudutaan jälleen lykkäämään uusien puistojen rakentamista ja laskemaan hoidon tasoa monilla alueilla. Mikä neuvoksi?

Hollannissa Utrechtin kaupunki on ratkaissut pulman tekemällä sopimuksia niiden asukkaiden kanssa, jotka haluavat vapaaehtoisina hoitaa kaupungin omistamia viheralueita; parhaillaan on voimassa yli 600 sopimusta asukkaiden tai asukasryhmien kanssa.

Järjestelyyn päädyttiin 1980-luvulla, kun kaupungin budjettia oli pakko leikata, mutta ruusupensaat vaativat runsaasti työtä.

Aluksi sopimukset olivat hyvin autoritaarisia: viranomaiset määrittelivät tiukasti, mitä ja miten asukkaat saivat hoitaa. Ajan myötä keskinäinen luottamus on parantunut ja sopimukset löyhentyneet. Asukkaat saavat myös itse suunnitella suuriakin viheralueita. On itse asiassa syntynyt laaja, monialainen kansalaisaloitteellisuuteen perustuva hoitojärjestelmä, jota kehitetään viranomaisten tuella.

Asukkaiden on helppo osallistua järjestelmään, koska Utrechtissa hallinto on tuotu lähelle heitä. Viheralueiden hoidosta kiinnostunut asukas voi ottaa yhteyttä hallinnon aluetoimistoon. Se antaa ohjeita, tarkistaa kohdealueen ja tutkii, tukeeko riittävä määrä naapureita aloitetta. Kutakin sopimusta kohti on varattu 225 euron summa, ja lisävaroja on mahdollista anoa.

Utrechtin kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä. Viranomaisten mukaan viheralueiden käytettävyys ja ekologinen laatu ovat parantuneet. Yhteydet ja luottamus kansalaisten ja viranomaisten välillä ovat parantuneet. Samoin asukkaiden sosiaalinen yhteenkuuluvuus on lisääntynyt, ja he tuntevat kiinnittyvänsä aiempaa vahvemmin lähiympäristöönsä.

Sopimusten myötä myös asukkaiden viheralueita koskevat toiveet tulevat entistä paremmin viranomaisten kuuluville.

Utrechtin sopimukset eivät toki ole mikään ihmelääke. Kaikki asukkaat eivät ole kiinnostuneita julkisten viheralueiden hoidosta. Ongelmiakin on ilmennyt: osa aktiivisista itsehoitoryhmistä on pyrkinyt rajaamaan hoitamansa julkiset alueet omaan käyttöönsä.

Aktiivisuus ei ole myöskään jakaantunut tasan, vaan eniten omatoimihoitajia on keskiluokkaisilla pientaloalueilla. Kerrostaloalueilla aktiivisuus on vähäisempää ja ongelma-alueilla olematonta.

Utrechtin mallia ei varmaankaan voi sellaisenaan kopioida Helsingin seudun oloihin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että on mahdollista luoda toimivia käytäntöjä, joilla vähemmästä tehdään enemmän: vaikka julkiset resurssit vähenevät, voidaan viheralueiden laatua lisätä, kehittää sosiaalisia verkostoja ja kansalaisten ja viranomaisten yhteistyötä. Samalla paranevat asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, kuten uusi maankäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää.

Helsinkiläisten keskuudessa julkisten alueiden omatoiminen hoito on vasta idullaan. Kertaluonteiset talkoot ovat suosittuja, mutta vain Karhupuiston kukkaryhmiä hoidetaan pitkäaikaisesti ja sitoutuneesti. Kiinnostus asiaa kohtaan on kuitenkin viriämässä niin kansalaisten kuin viranomaistenkin riveissä. Huoli ympäristömme laadusta on yhteinen.

Viheralueiden hoito kansalaistoimintana voisi antaa esimerkin, miten muitakin lähipalveluja ja alueita, kuten liikuntapaikkoja, voitaisiin hoitaa. Nyt tarvitaan vain yhteiset pelisäännöt näille uusille yhteistyömuodoille, rohkeutta ryhtyä kokeilemaan niitä ja tukemaan kansalaisten aloitteellisuutta.

Olli Maijala

Kirjoittaja on tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja

koulutuskeskuksessa (YTK) Teknillisessä korkeakoulussa.

Sarjan edelliset osat on julkaistu 1.8. ja 4.8.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    7. 7

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    8. 8

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa ottelua

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää