Pääkirjoitus    |   KOLUMNI

Jatkuva turvatakuu

Tilaajille

Historia toistuu aika ajoin, vaikka eri asussa. Siltä vaikuttivat eräät kohdat puolustusvoimien komentajan amiraali Juhani Kaskealan viime keskiviikkona pitämässä esitelmässä, jossa hän selosti yksityiskohtaisesti Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Se on toimintamuoto, jonka juuret ulottuvat lähes 50 vuoden päähän. Marraskuussa 1956 Yhdistyneiden kansakuntien ruotsalainen pääsihteeri Dag Hammarskjöld loi historian ensimmäisen sotilaallisen "vapaapalokunnan" niin sanotun Suezin kriisin rauhoittamiseksi. Hän kutsui siihen joukkoja kaikista Pohjoismaista sekä Intiasta, Jugoslaviasta, Kanadasta ja Kolumbiasta. Sotilaalliseksi neuvonantajakseen hän kutsui Suomesta kenraaliluutnantti A.-E. Martolan, jonka tunsin, tosin etäältä: olin palvellut jatkosodassa hänen komentamassaan II divisioonassa Karjalankannaksella.

Hammarskjöld selitti myöhemmin luottaneensa eniten juuri suomalaisten sotilaalliseen kyvykkyyteen. Mutta hänen kutsunsa oli Suomen poliittiselle johdolle täydellinen yllätys. Maammehan oli saanut YK:n jäsenyyden vasta edellisen vuoden lopulla.

Tietenkin vastasimme Hammarskjöldille myöntävästi, mutta presidentti Kekkonen oli silloin vielä huolissaan siitä, että osallistuminen kansainväliseen rauhanturvatoimintaan - yleensäkin kansainväliseen yhteistyöhön - voisi aiheuttaa ongelmia suhteissamme Neuvostoliittoon.

Vuonna 1963 Kekkosen näkemys muuttui. Hän hyväksyi ulkoministeriön esityksen, jonka mukaan Suomen osallistuminen muiden Pohjoismaiden rinnalla YK:n rauhanturvatoimintaan vahvistaisi maamme kansainvälistä asemaa ja yleistä käsitystä puolueettomuuspolitiikastamme. Suomeahan pidettiin silloin varsin yleisesti jonkinlaisena Neuvostoliiton puolisatelliittina.

Kun sitten vuoden 1964 alussa saimme YK:lta kutsun lähettää joukkoja Kyprokselle selvittämään siellä syntynyttä kriisiä, ei enää epäröity vastata myöntävästi. Siitä lähtien suomalaisia osallistui jatkuvasti rauhanturvatoimintaan eri puolilla maailmaa. Suomea alettiin kutsua "rauhanturvaamisen suurvallaksi". Keinot pyhittivät tarkoituksen: Suomen itsenäisyyteen ruvettiin uskomaan.

Entä nyt? Amiraali Kaskeala vastaa hieman vaatimattomammin: "Olemme tällä hetkellä väkilukuumme nähden suurin joukkoja luovuttava maa Naton ja Euroopan unionin operaatioissa." Hän viittaa muun muassa siihen, että Suomella on vahva panos jo nyt Balkanin operaatioissa ja että tulemme osallistumaan kahteen niistä kolmestatoista EU:n nopean toiminnan taisteluosastosta, jotka on tarkoitus perustaa vuoteen 2007 mennessä, jolloin aina kaksi taisteluosastoa kerrallaan on puolen vuoden ajan 5-10 vuorokauden lähtövalmiudessa.

Suomen suunnitelman tarkoituksena on osallistua pohjoismaiseen osastoon, jonka johtovaltiona toimii Ruotsi ja kolmantena jäsenenä Nato-maa Norja, sekä toiseen osastoon, jonka johtovaltiona on Saksa ja kolmantena jäsenenä Hollanti.

Näin Euroopan unioni ja Nato lähentyvät toisiaan, liittoutumisen ja liittoutumattomuuden välinen raja hämärtyy.

Seurauksena on, että Suomen rauhanturvalaki vaatii ajanmukaistamista. Sehän säädettiin aikana, jolloin katsoimme tarvitsevamme juridista itsesuojeluvälinettä: vain YK tai Etyj voivat saada Suomelta joukkoja käytettäväkseen - ei Nato eikä Varsovan liitto. Jokainen tietää, kumman puolelta epäiltiin voivan tulla vaatimuksia.

Maailma on muuttunut ja sen mukana Suomen asema. Emme enää elä YK:n ja Etyjin varassa. Vuoden 2000 perustuslain mukaan hallitus päättää, mikä on kantamme EU:ssa, ja eduskunta hyväksyy tai hylkää.

Suomen panos kansainvälisessä kriisinhallinnassa on tietenkin nähtävä osana puolustuspolitiikan kokonaisuutta. Se poikkeaa olennaisesti EU:ssa vallitsevasta yleisestä suuntauksesta kansainväliseen yhteistoimintaan. Puolustuksemme painopiste on "oman tontin puolustamisessa", niin kuin Kaskeala on todennut. Tähän tarkoitukseen käytetään yhä edelleen jopa yli 95 prosenttia puolustusmenoista. Yleinen asevelvollisuus jatkuu korkealla tasolla. Asevelvollisia ei tietenkään lähetetä kansainvälisiin tehtäviin, vaan siihen värvätään reserviläisiä ammattisotilaiksi määräajaksi.

Lännessä siellä täällä ihmetellään Suomen puolustuspolitiikkaa. Eräät tarkkailijat ennustavat, että ajan mittaan Suomi ei voi jatkuvasti ylläpitää oman maan puolustusvalmiutta ja samanaikaisesti osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Yleisen asevelvollisuuden odotetaan väistämättä supistuvan, jotta kansainvälinen toiminta vahvistuisi. Suomessa sen sijaan on arvostelijoita, joiden mielestä olisi toimittava päinvastoin: kansainvälisestä yhteistoiminnasta tulisi luopua tai sitä joka tapauksessa rajoittaa, jotta oman maan puolustusta ei heikennettäisi. Keskustelu epäilemättä tulee jatkumaan, puolin ja toisin.

Kansalaisten puolustustahto on vaikuttava tekijä, jota ei ole mitenkään ylhäältä päin lietsottu, vaan se kumpuaa historian kokemusten pohjalta. Siihen nojaa maanpuolustus kuin luonnostaan. Eristäytyminen kansainvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä olisi kuitenkin kohtalokasta. Osallistuminen kriisinhallintaan vahvistaa Suomen poliittista vaikutusta EU:n päätöksenteossa, mutta sillä voi olla syvällisempikin merkitys jatkuvana turvatakuuna. Senhän olemme historiasta oppineet, että voi tapahtua jotakin sellaista, jota kukaan ei ole osannut ennalta odottaa.

Max Jakobson

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin itselleen takaisin – ”Hain tyrmäystä, mutta muutenkin meni hyvin”

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    8. 8

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää