Pääkirjoitus

Itämeri-strategia on osa pohjoista ulottuvuutta

Ristiriita pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-strategian välillä voidaan purkaa parhaimmin luomalla niille mahdollisimman selkeä työnjako, kirjoittaa Paavo Väyrynen.

Tilaajille

Suomalaisten europarlamentaarikkojen äskettäinen kiista Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta ja Itämeri-strategiasta osoittaa, ettei näistä EU-politiikan keskeisistä kysymyksistä ole meilläkään riittävästi keskusteltu.

Käsitteelle pohjoinen ulottuvuus on annettu eri merkityksiä. Laajimmillaan näillä sanoilla tarkoitetaan sitä, että kaikessa EU:n politiikassa ja toiminnassa tulee olla pohjoinen ulottuvuus - että unionissa tulee aina ottaa huomioon pohjoisten alueiden erityiset olosuhteet ja tarpeet.

Pohjoisen ulottuvuuden tulee siis olla mukana sekä unionin ulkosuhteissa että sen sisäiseen kehitykseen liittyvässä päätöksenteossa. Ulkosuhteissa pohjoisen ulottuvuuden tulee kattaa kaikki unionin kahdenvälinen ja monenkeskinen toiminta kaikilla pohjoisilla alueilla eli Itämeren valtioiden neuvoston, Barentsin euro-arktisen neuvoston ja Arktisen neuvoston toimialueilla.

Käytännössä pohjoisen ulottuvuuden politiikka on painottunut toistaiseksi ulkosuhteisiin siitäkin syystä, että komission organisaatiossa sitä käsitellään ulkosuhteiden osastolla. Kuitenkin pohjoinen ulottuvuus on ollut mukana muun muassa maatalouspoliittisia ratkaisuja tehtäessä.

Ulkosuhteissa pohjoinen ulottuvuus on pyritty usein keskittämään tai jopa typistämään Itämeren alueelle. Jotkut taas ovat pelkistäneet pohjoisen ulottuvuuden EU:n ja Venäjän väliseksi suhteeksi ja vieläkin kapeammin näiden osapuolten energiayhteistyöksi.

Uusin haaste pohjoiselle ulottuvuudelle on EU:n uuden naapuruuspolitiikan ja laajemman Euroopan politiikan kehittyminen. Ensimmäisessä näitä poliittisia avauksia koskevassa komission asiakirjassa käsiteltiin laajentuvan unionin suhteita vain itäisiin ja eteläisiin naapureihin; pohjoinen oli kokonaan unohdettu. Naapuruuspolitiikan uutta rahoitusjärjestelmää käsiteltäessä on puolestaan otettu käyttöön itäisen ja eteläisen ulottuvuuden käsitteet, joilla tarkoitetaan itäistä Eurooppaa ja Välimeren aluetta.

Tässä tilanteessa on vaarallista esittää, että pohjoisesta ulottuvuudesta tulisi luopua ja korvata se Itämeri-strategialla. Vastakkainasettelu on sitä paitsi täysin turha, koska Itämeri-strategia voidaan ja se tulee nähdä osana pohjoista ulottuvuutta.

Ristiriita pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-strategian välillä voidaan purkaa parhaimmin luomalla niille mahdollisimman selkeä työnjako.

Yksi työnjaon lähtökohta on alueellinen: Itämeri-yhteistyö kattaa vain osan pohjoisista alueista.

Toinen lähtökohta on toiminnallinen.

EU:n laajentumisen myötä Itämerestä on tullut unionin sisämeri, kun kaikki muut rantavaltiot Venäjää lukuun ottamatta kuuluvat Euroopan unioniin. Venäjä on toisaalta keskeinen osapuoli myös Barentsin alueen ja arktisten alueiden yhteistyössä.

Näin ollen olisi luontevaa, että Itämeri-strategia keskittyisi EU:n "sisäpolitiikkaan", kuten taloudelliseen yhteistyöhön, kuljetus- ja tietoliikenneyhteistyön kehittämiseen, energiayhteistyöhön, Itämeren suojeluun ja vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Näilläkin aloilla tarvitaan yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta siinä voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa ulkosuhteiden yhteistyöjärjestelmää.

Tämä työnjako vahvistaisi merkittävästi pohjoisen ulottuvuuden sisäistä pilaria. Sitä varten ei tarvittaisi uutta byrokratiaa, vaan pohjoista ulottuvuutta varten voitaisiin nimetä omat vastuuhenkilönsä kaikkiin sisäpolitiikkoja käsitteleviin yksiköihin. Aluepolitiikasta vastaava komission jäsen voisi koordinoida tätä unionin sisäistä Itämeri-yhteistyötä.

Ulkosuhteiden osalta olisi löydettävä luonteva tapa niveltää pohjoinen ulottuvuus osaksi uutta laajemman Euroopan ja naapuruuden politiikkaa. Unionissa ei tarvita erityistä itäistä ulottuvuutta - laajemman Euroopan politiikka riittää. Sen sijaan tarvitaan sekä eteläinen että pohjoinen ulottuvuus, jotka molemmat ylittävät myös Euroopan maantieteelliset rajat.

Oma ongelmansa on Venäjän suhde unioniin yleensä ja erityisesti sen laajemman Euroopan ja naapuruuden politiikkaan.

Jos Venäjä ymmärtäisi oikein omat etunsa, se edistäisi aktiivisesti monenkeskistä paneurooppalaista laajemman Euroopan yhteistyötä sen sijaan, että se pyrkii sekä EU-suhteissaan että muutoinkin nimenomaan kahdenväliseen yhteistyöhön. Toisaalta Venäjän kannattaisi osallistua täysin rinnoin EU:n naapuruuspolitiikkaan ja vahvistaa omalta osaltaan unionin politiikan pohjoista ulottuvuutta.

Paavo Väyrynen

Kirjoittaja on Euroopan

parlamentin jäsen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Eduskunta hyväksyi ruotsin asemaa nakertavan kielikokeilun – Rkp:n synkän päivän täydensi Folktingetin jääminen ilman avustusta

    9. 9

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää