Pääkirjoitus    |   vieraskynä

Väärinkäsitykset vaikeuttavat sosiaalisen EU:n kehittämistä

Jatkuvasti tiivistyvä sosiaalipoliittinen yhteistyö sekoittuu usein EU:n rooliin sitovien oikeudellisten normien säätäjänä, kirjoittaa Antero Kiviniemi.

Tilaajille

Antero Kiviniemi.

Sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen on yksi keskeisimpiä teemoja EU:n tulevaisuuskeskustelussa. Aihe on herättänyt vuosikymmenien ajan ristiriitaisia tunteita.

Samalla, kun unionin sosiaalista ulottuvuutta on haluttu voimistaa sen taloutta ja markkinoita korostavan luonteen tasapainottamiseksi, on sosiaalipolitiikan eurooppalaistaminen ja ylikansallistaminen koettu uhkaksi jäsenvaltioiden kansallisille sosiaalipolitiikoille.

EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta käyty keskustelu on kuitenkin verrattain jäsentymätöntä. Siinä esitetään monensuuntaisia väitteitä ja tuodaan esiin mielenkiintoisia asioita, mutta usein unohdetaan, mitä EU:ssa oikeasti tehdään sosiaalipolitiikan alalla.

Teoreettiset tai retoriset termit, kuten "neoliberaali" tai "Euroopan sosiaalinen malli", esiintyvät näissä keskusteluissa säännöllisesti. Ne eivät kuitenkaan kerro paljoa siitä, mistä EU:n sosiaalipolitiikassa on nykytilanteessa kysymys.

Euroopan unioni ei periaatteessa toimeenpane politiikkaa tai konkreettisia toimia, joita Suomessa tai monessa muussa jäsenvaltiossa pidetään varsinaisena sosiaalipolitiikkana.

Jäsenvaltiot ovat pidättäneet itselleen velvollisuuden päättää, kenellä on oikeus sosiaaliturvaan, sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon tai muihin sosiaalisiin etuuksiin niiden alueella ja kuinka ne rahoitetaan.

EU:n toimivalta ja toimet sosiaalialalla kohdentuvat eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämiseen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämiseen.

Yhteisön lainsäädäntö suojelee jäsenvaltiosta toiseen liikkuvien kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia ja osoittaa, mikä jäsenvaltio missäkin tapauksessa on vastuussa heidän suojelustaan. Se sisältää myös useita työoloja koskevia säädöksiä.

Lisäksi yhteisöoikeus asettaa reunaehtoja kansalliselle sosiaalioikeudelle esimerkiksi kieltäessään syrjinnän EU-kansalaisten välillä, edellyttäessään jäsenvaltioiden pitävän julkiset taloutensa tasapainossa ja estäessään kilpailun vääristymisen sisämarkkinoilla.

Konkreettisimmin EU tukee sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta käyttäessään Euroopan rakennerahastojen varoja yksittäisten sosiaalipoliittisten hankkeiden rahoittamiseen.

Sosiaalipoliittisten toimien tarve on erilainen eri jäsenvaltioissa. Niiden kansantalouksien rakenteet, työmarkkinat, yhteiskuntahistoriat, julkiset taloudet ja kansanterveyden tilat eroavat huomattavasti toisistaan. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen asema ja merkitys on hyvin erilainen eri maissa.

Jäsenvaltioiden välillä vallitsee hyvin erilaisia käsityksiä siitä, millainen sosiaalipolitiikka on tehokasta ja mihin saakka yhteiskunnan vastuu jäsenistään ulottuu. Unionin laajentuessa nämä eroavaisuudet vain lisääntyvät.

Jäsenvaltioille on kuitenkin yhteistä, että niillä kaikilla on julkisen vallan ohjaama ja ainakin osittain hallinnoima sosiaalipoliittinen järjestelmä, johon niistä jokainen on lisäksi pääosin tyytyväinen.

Se, että EU-tasolla ei harjoiteta varsinaista sosiaalipolitiikkaa, ei tarkoita sitä, että sosiaalipolitiikka olisi Euroopassa jotenkin sivuosassa, kuten asiasta käytävää keskustelua seuratessa voisi joskus luulla.

Mikään jäsenvaltio ei ole joutunut järjestämään sosiaaliturvansa tai sosiaalipolitiikkansa perusteita uudelleen EU-jäsenyytensä seurauksena. Sosiaalipolitiikka on ja voi hyvin jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltiot eivät ole luoneet EU:ta asettaakseen esteitä sosiaalipolitiikan harjoittamiselle vaan pikemmin tukeakseen sitä. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, elämänlaadun parantaminen, hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakaminen ja sosiaalisen suojelun tasokkuus ovat olleet koko ajan unionin perimmäisiä tavoitteita.

Niissä jäsenvaltioissa, joissa sosiaalipoliittiset järjestelmät ovat olleet verrattain kehittymättömiä, EU-jäsenyys ja EU:lta saatava rahoitusapu ovat tukeneet sosiaalipoliittisten järjestelmien kehittämistä konkreettisesti. Kaikkien jäsenvaltioiden hyvinvoinnin lisääntyminen ja rikastuminen ovat tuottaneet varallisuutta sosiaalipoliittisesti käytettäväksi.

Viime vuosina sosiaalipoliittinen keskustelu ja yhteistyö ovat lisääntyneet merkittävästi unionin tasolla - kuitenkin ilman uusia yhteisöoikeudellisia velvoitteita.

Tämä on seurannut erityisesti jäsenvaltioiden halusta tasapainottaa unionin talouteen keskittyvää politiikkaa sekä löytää yhdessä ratkaisuja yhteisiksi koettuihin sosiaalipoliittisiin haasteisiin.

Kansallisesti tehdyt sosiaalipoliittiset päätökset vaikuttavat usein myös EU:n ja toisten jäsenvaltioiden toimintaedellytyksiin. Komission tukemana jäsenvaltiot tiedottavat toisilleen toimistaan ja etsivät niin kutsuttuja hyviä sosiaalipoliittisia käytänteitä.

Keskeisiä aiheita näissä keskusteluissa ovat esimerkiksi työllisyyden parantaminen, väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin vastaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistaminen.

Eri tasoilla ja eri muodoissa yhtäaikaisesti harjoitettu sosiaalipolitiikka tuntuu aiheuttavan paljon sekaannusta ja väärinkäsityksiä. Jatkuvasti tiivistyvä poliittinen yhteistyö sekoittuu usein EU:n rooliin sitovien oikeudellisten normien säätäjänä.

EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan asianmukainen kehittäminen on vaikeaa ellei mahdotonta teoreettisen tai tosiasiat unohtavan keskustelun pohjalta. Niin on myös ratkaisujen löytäminen todellisiin sosiaalipoliittisiin haasteisiin, kuten työttömyyteen.

Unionia ei pitäisi näistä haasteista syyttää. Se ei ole niitä aiheuttanut, eikä sen toimivalta riitä niiden suoraan ratkaisemiseen.

Keskustelijoilla on siis valtava vastuu perehtyä tosiasioihin ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Väärät syytteet ja perusteettomat lupaukset eivät palvele ketään - eivät varsinkaan miljoonia eurooppalaisia työttömiä ja köyhiä.

Antero Kiviniemi

Kirjoittaja työskentelee Euroopan komission työllisyyspääosastolla sosiaalipolitiikan alalla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    7. 7

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    8. 8

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa ottelua

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää