Pääkirjoitus    |   vieraskynä

Turvallisuustutkimuksessa huomioitava kansalliset tarpeet

Kansallisesti toteutettu ja Euroopan unionin turvallisuustutkimus hyödyttävät toisiaan, mutta emme voi kuvitella jälkimmäisen korvaavan edellistä, kirjoittaa Markku Mesilaakso.

Tilaajille

Markku Mesilaakso.

Valtioneuvosto hyväksyi uudistetun periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta (YETTS) marraskuussa 2006. Edellinen paperi oli kolmen vuoden takaa.

Strategian suurin puute on edelleen, ettei siinä käsitellä lainkaan turvallisuustutkimuksen asemaa ja merkitystä.

Suomessa ei juuri tehdä tarvelähtöistä ja suunnitelmallista turvallisuustutkimusta. Hallinto ei ole selvillä siitä, millaista tietoa päätöksenteon ja suunnittelun tueksi tarvittaisiin. Toisaalta olemassa olevaa tutkimustietoa ei hyödynnetä riittävästi. Asia on mitä pikimmin korjattava.

YETT-strategiassa nimetään ja määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot: valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, valtakunnan sotilaallinen puolustaminen, sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys.

Strategian mukaan yhteiskunnan on kyettävä turvaamaan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa. Siinä korostetaan normaalioloissa rakennettujen järjestelyjen ja toteutettujen toimien tärkeyttä.

Painopisteenä on erilaisten uhkien ehkäisy, torjunta, hallinta ja vaikutuksista toipuminen normaaliolojen lainsäädännön ja voimavarojen avulla. Tähän pyritään muun muassa valmiussuunnittelulla, etukäteisvalmistelulla ja valmiusharjoituksilla.

Kuulostaa vakuuttavalta, mutta voidaanko elintärkeät toiminnot todella turvata mainitulla keinovalikoimalla?

YETTS voisi hyvin olla perusta turvallisuustutkimuksen työohjelmalle. Siihen tulisi kuitenkin sisällyttää tarvittavat näkökohdat tutkimuksesta.

Euroopan tasolla olemme turvallisuusasioissa huomattavasti pidemmällä. Euroopan unioni on äskettäin käynnistänyt laajan siviiliturvallisuustutkimuksen (Civil Security Research) työohjelman. Sen mukaisesti alan tutkimukseen panostetaan vuosina 2007-2013 noin 1400 miljoonaa euroa. Työohjelmassa on kuvattu tarkkaan tutkimuksen tavoitteet eri aihealueilla.

Meidänkin tulisi ottaa EU:n työohjelmasta mallia ja panostaa riittävin voimavaroin turvallisuustutkimukseen. Kansallisesti toteutettu ja Euroopan unionin siviiliturvallisuustutkimus hyödyttävät toisiaan, mutta emme voi kuvitella jälkimmäisen korvaavan edellistä.

Turvallisuustutkimus tulee suunnitella ja toteuttaa kansalliset tarpeet huomioiden. Ulkomaisten tutkimusten ja teknologioiden soveltaminen ei riitä tuottamaan kaikkia niitä tuloksia, jotka kansallisesti ovat tärkeitä.

YETTS:n strategisten tehtävien määrittelyä voidaan pitää hyvänä alkuna. Mutta strategiaa pitää myös toteuttaa, mikä edellisestä strategiasta saatujen kokemusten perusteella ei ole aivan helppoa ja itsestään selvää.

Eri hallinnonaloilla on pyrkimys omistaa asioita ja tehtäviä, tutkimus mukaan lukien. Turvallisuustutkimuksessa emme saa antaa keinotekoisten raja-aitojen hämärtää yhteistä tavoitetta vaan on tehtävä yhteistyötä.

Kunkin YETTS:ssa määritellyn elintärkeän toiminnon kehittämiseksi tulisi perustaa oma tutkimusohjelma. Tutkimuksen on oltava etupainotteista siten, että 5-10 vuoden päästä tarvittavaa osaamista ja teknologiaa aletaan kehittää jo tänään.

Tutkimusohjelmat tulisi rahoittaa erikseen tätä tarkoitusta varten osoitetuista voimavaroista. Ohjelmia toteuttaisivat kotimaiset, monitieteiset tutkimuskonsortiot, joissa olisivat mukana hallinnonalojen lisäksi tutkimusyhteisöt (yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset) ja elinkeinoelämä. Kansalliset rahoitusorganisaatiot (kuten Suomen Akatemia ja Tekes) osallistuisivat silloin, kun ollaan näiden toiminta-alueella. Kansallisen ja EU:n turvallisuustutkimuksen yhteensovittaminen tapahtuisi ohjelmissa luontevasti.

Puolustusministeriön alainen ja valtioneuvoston asettama Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) on rahoittanut sotilaallista maanpuolustusta ja yhteiskunnan kriisivalmiutta tukevaa tieteellistä tutkimusta vuosittain miljoonalla eurolla. Se ei riitä turvallisuustutkimuksen tutkimusohjelmien toteuttamiseen, vaan voimavaroja tarvitaan huomattavasti lisää.

Neu vottelukunnan rahoittamat tutkimusideat ovat tulleet tutkijoilta ja tutkimuslaitoksista. Tutkimusideoiden arvioijina ovat toimineet MATINEn asiantuntijaorganisaatio ja hallinnonalojen edustajat. Tätä organisaatiota voidaan kehittää, mahdollisesti valtioneuvoston alaisuudessa, täyttämään laajemman turvallisuustutkimuksen ohjauksen tarpeet.

MATINE tai siitä kehitettävä organisaatio voisi toimikuntineen ja jaostoineen olla keskeinen toimija kansallisessa turvallisuustutkimuksessa, sen ohjauksessa, rahoituspäätöksissä ja seurannassa.

Monitieteiseen turvallisuustutkimukseen suunnatut voimavarat lisäävät osallistumismahdollisuuksiamme voimakkaasti kilpailtuihin eurooppalaisiin hankkeisiin. Samalla ne antavat mahdollisuuden suunnata eurooppalaisen osaamisen kehittämistä meille tärkeisiin asioihin.

Markku Mesilaakso

Kirjoittaja on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) pääsihteeri ja Helsingin yliopiston dosentti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Lasten ruutuaika ei saisi ylittää paria tuntia päivässä, sanoo silmälääkäri: ”Laitteiden tuijotus on jo nyt lisännyt lasten silmävaivoja, emmekä tiedä, mitä puhelin ja tietokoneet oikeasti tekevät silmille”

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää