Pääkirjoitus    |   vieraskynä

Hirvikanta pidetään suurena yhteiskunnan päätöksillä

Suuri hirvikanta edellyttäisi esimerkiksi pysyvästi nykyistä alempia nopeusrajoituksia, kirjoittaa Risto Heikkilä.

Tilaajille

Risto Heikkilä.

Kuinka suuri hirvikarja olisi sopivan kokoinen Suomen kaltaisessa maassa? Lain mukaan hirvikanta on säilytettävä "elinvoimaisena". Toisaalta edellytetään, että hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät "kohtuullisina". Riittääkö meille alle 50000 hirveä, vai olisiko hyväksyttävä määrä 75000 tai jopa enemmän?

Suomen hirvikanta on ollut viime vuosina ennätysmäisen suuri, ja vahingot ovat olleet sen mukaiset. Nyt kehityksen suunta on hitaasti muuttumassa, joten taas on alettu arvioida hirvikannan sääntelyn tarpeita. Esimerkiksi suurpedot eivät verotakaan hirvikantaa niin paljon kuin on luultu.

Maa- ja metsätalousministeriön suosituksen mukainen tavoite on 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, Pohjois-Lapissa vähemmän. Sääntelyllä pyritään siihen, että hirvikanta säilyisi kaikkialla "metsästyksellisesti elinvoimaisena", joka tarkoittaa vähintään 50000:ta yksilöä.

Huomattavasti pienempikin kanta säilyttää kuitenkin luonnollisen, biologisen elinvoimaisuuden. Vähimmäismääränä voisikin olla 30000-40000 yksilön kanta, joka keskittyisi hirvien elinpiiriksi parhaiten sopiville yhtenäisille metsäalueille.

Jos oletetaan, että hirvikannan olisi tuotettava jatkuvasti kaikkialla saalista, vahinkojen kannalta kohtuullinen määrä olisi 2-3 eläintä tuhannella hehtaarilla eli noin 55000 yksilöä. Jos eläimiä olisi 3-4, hirvikarja kasvaisi noin 75000:een. Riistaa olisi silloin runsaasti, mutta myös vahingot olisivat suuret.

Hirvistä hyötyvät ja hirvivahingoista kärsivät ovat harvoin samoja ihmisiä. Siksi hyötyä ja haittoja on punnittava yhteisöllisen vastuun pohjalta.

Hirvenlihasta saatava hyöty arvioidaan kymmeniksi miljooniksi euroiksi vuodessa. Tutkimusten mukaan metsästäjät arvostavat kuitenkin aineettomia virkistysarvoja enemmän kuin lihaa. Virkistysarvo ei Suomessa juuri heikkene, vaikka hirviä olisi nykyistä vähemmän.

Hirvien aiheuttamat liikenne-, metsä- ja maatalousvahingot ovat huomattavasti suuremmat kuin hirvenmetsästyksestä saatavat hyödyt. Vahingoista koituu sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia.

Esimerkiksi liikenneonnettomuuksien välillisiä vaikutuksia kuolemantapausten ja vammautumisten yhteydessä ei saa vähätellä. Voidaan perustellusti sanoa, että yhteiskunta tukee suuren hirvikannan säilyttämistä suurin taloudellisin ja inhimillisin kustannuksin.

Jos hirvikanta pidetään suurena yhteiskunnan päätöksellä, olisi siirryttävä pysyvästi nykyistä alhaisempiin nopeusrajoituksiin. Muiden kuin aidattujen pääteiden yleisrajoitukseksi olisi määrättävä enintään 80 kilometriä tunnissa. Sitä suurempien nopeuksien salliminen on edesvastuutonta ainakin tieosuuksilla, joilla varoitetaan hirvivaarasta liikennemerkillä.

Tukkipulan aikana on todettu, että hirvituhot ovat pariinkin kertaan katkaisseet lupaavasti alkaneen jalostetun koivun viljelyn. Metsätalouden tappioiden arvioidaan nousevan 10-15 miljoonaan euroon vuodessa. Puulajin vaihtamisesta ja laatuvioista johtuvia kustannuksia ei täysin tunneta. Pohjois-Suomessa hirvet vaikeuttavat metsien uudistumista, joka on muutenkin hidasta.

Hirvitiheys olisi suhteutettava ravinnon määrään siten, että hirviä on vähemmän siellä missä metsääkin on vähemmän. Silloin hirvet pysyisivät kauempana asutuksesta eikä niiden tarvitsisi ylittää pääteitä niin usein kuin nykyisin.

Metsästysmaihin lasketaan kuuluvaksi kuitenkin myös peltoja ja jopa vesistöjä sekä pohjoisessa lakimaita ja avosoita.

Jos hirvien määrä pysyy kohtuullisena, hirvivahinkojen riskiä voidaan vähentää metsänhoidon keinoin. Samalla saadaan hyötyäkin, sillä hirvet syövät haitallista vesakkoa.

Talousmetsissä on hirviä, valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita huomattavasti enemmän kuin luonnonmetsissä, koska eläimet hyötyvät talousmetsien taimikoista. Jos hirvieläimiä on jatkuvasti "luonnottoman" paljon, seuraukset ovat haitalliset. Hirvieläimet kuluttavat suojeltujen luonnonmetsien lehtipuustoa, joten metsistä tulee kuusivaltaisia.

Kasvillisuuden muutokset vaikuttavat metsien koko ekosysteemiin. Ainakin pienten hirvieläinten tiedetään edistävän vaarallisten verenimijähyönteisten, esimerkiksi punkkien, lisääntymistä. Niitä ihmisiä, jotka syksyisin kärsivät hirvikärpäsistä, on paljon enemmän kuin metsästäjiä.

Hirvitiheys kasvaa suureksi usein siksi, että riistanhoitoyhdistysten tavoitteena on tasapuolinen saalismäärä kaikilla mahdollisilla metsästysalueilla. Hirvet eivät kuitenkaan ole niin ymmärtäväisiä, että ne jakautuisivat tasaisesti. Siksi syntyy ongelma-alueita, joilla on runsaasti hirviä.

Vahinkojen välttämiseksi tällaisilla alueilla voitaisiin esimerkiksi pyyntilupia hakea suoraan maakuntatason riistanhoitopiiriltä. Sen tehtävänä on toimia alueensa vastuullisena päättäjänä hirvikannan kohtuullistamisessa.

Hirvistä ovat perinteisesti hyötyneet eniten maaseudulla asuvat. Metsästyksen lisäksi hyötyä saadaan välillisesti matkailupalveluista. Moni metsästäjä saa hirvenkaadosta huvin lisäksi hyötyä: metsästyksellä säädellään oman alueen hirvikantaa.

Kaupallinen metsästys ottaa Suomessa vasta ensi askeliaan. Siihen voidaan tarvita paljon hirviä. Kohtuullisuutta määriteltäessä on painokkaasti tiedostettava myös syntyvät haitat.

Risto Heikkilä

Kirjoittaja on

Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    8. 8

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää