Pääkirjoitus    |   vieraskynä

Aasialaisten käsitys auttamisesta on toinen kuin lännen

Toistaiseksi ei ole aasialaista instituutiota, jonka tehtävänä olisi suojella oman maanosan saati koko maailman ihmisoikeuksia, kirjoittaa Ian Buruma.

Tilaajille

Ian Buruma.

Miksi ranskalaiset, brittiläiset ja amerikkalaiset sotalaivat partioivat ruoka- ja hätäapulasteineen lähellä Myanmarin rannikkoa auttaakseen hirmumyrsky Nargisin uhreja, mutta kiinalaiset tai malesialaiset laivat eivät?

Miksi Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean oli niin hidas ja heikko, kun sen olisi pitänyt vastata luonnonkatastrofiin, joka tuhosi yhden sen jäsenmaista?

Länsimaiden julman sotahistorian ja siirtomaa-ajan valossa ei tunnu todennäköiseltä, että olisimme luonnostaan aasialaisia myötätuntoisempia. Esimerkiksi buddhalaisuus korostaa myötätuntoa ja armoa yhtä paljon kuin kristinusko. Yksikään aasialaisista jäsenmaista ei myöskään vastustanut YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymää ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.

Kulttuurieroja voi kuitenkin piillä käsityksissä myötätunnon jakamisen tavoista. Kaikille kuuluvan tasavertaisuuden ja oikeuksien ihanne juontaa ainakin osaksi länsimaisen sivistyksen historiasta; tästä kertoo kehitys Sokrateen ajan luonnonoikeudesta kristinuskoon ja Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistukseen.

Länsimaiden kansat eivät ole aina eläneet ihanteidensa mukaisesti, mutta ovat sittemmin rakentaneet niiden toteuttamiseksi lukuisia instituutioita sekä Eurooppaan että muualle. Toistaiseksi ei ole vastaavaa aasialaista instituutiota, jonka tehtävänä olisi suojella oman maanosan saati koko maailman ihmisoikeuksia.

Kiinassa ja muualla Aasiassa kritisoidaan usein länttä siitä, että ihmisoikeuksia käytetään tekosyynä "läntisten arvojen" istuttamiseksi entisten siirtomaiden kansalaisiin. Syyttely on yleistä varsinkin itsevaltaisissa maissa, joissa yleismaailmalliset ihmisoikeudet koetaan uhaksi valtamonopolille.

Ihmisoikeuksien vastustaminen ei silti rajoitu itsevaltiaisiin. Useissa Aasian maissa jonkin asian kannattaminen tuo väistämättä mukanaan velvoitteita. Tämä voi olla syy siihen, etteivät ihmiset aina halua puuttua toistensa tekemisiin.

Aasialaisessa kulttuurissa koetaan velvollisuudeksi huolehtia omasta perheestä, ystävistä ja jopa maanmiehistä. Maailmanlaajuinen hyväntekeväisyys sen sijaan on liian abstrakti ajatus ja haiskahtaa juuri siltä ei-toivotulta puuttumiselta toisten asioihin, mitä länsimaiset imperialistit {minus} ja kristityt lähetyssaarnaajat heidän jälkeensä {minus} harjoittivat liian kauan.

Käsitys "aasialaisista arvoista" on noussut esiin varsinkin Singaporen puheissa. Osaksi se on ollut kritiikkiä lännen yleismaailmallisiksi väittämiä totuuksia kohtaan.

Teorian mukaan aasialaisilla on omanlaisensa arvot, joihin kuuluu säästäväisyys, auktoriteettien kunnioittaminen, yksilön etujen väistyminen yhteisten etujen tieltä sekä usko siihen, ettei maiden pitäisi tunkea nenäänsä muiden asioihin. Näin selittyy myös se, miksi Kaakkois-Aasian hallitukset ja yleinen mielipide vastasivat niin nihkeästi Burman katastrofiin.

Käsitystä voisi kritisoida yksinkertaisesti väittämällä länsimaisia arvoja muita ylevämmiksi. Avarakatseisempaa olisi kuitenkin todeta, etteivät yksilön oikeuksien ja vapauden käsitteet missään nimessä ole vieraita myöskään ei-läntisille kulttuureille.

Taloustieteen Nobelilla palkittu tutkija Amartya Sen on todennut, että Intian hallitsijoista Ashoka (300-luku eaa.) ja Akbar (1500-luku) kannattivat moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja järjenkäyttöä kauan ennen Euroopan valistuksen aikaa. Hän on havainnut myös, ettei demokratioissa esiinny nälänhätää, koska tiedonkulun vapaus ehkäisee sitä.

Amartya Sen ymmärrettävästi arvostelee "aasialaisten arvojen" koulukuntaa terävin sanoin. Yleiseksi käsitykseksi on kuitenkin muotoutunut, että demokratia ja ihmisoikeudet olisivat leimallisesti länsimaisia malleja ja että esimerkiksi Kiinassa harjoitettu aasialaistyyppinen harvainvalta paitsi sopii aasialaisille länsimaista mallia paremmin myös tuottaa tehokkaammin tuloksia.

Demokratioissa päättäjien työrauhaa häiritsevät lobbarit, erityisryhmien intressit, yleinen mielipide, puoluepolitiikka ja niin edelleen, kun taas aasialaiset itsevaltiaat pystyvät tekemään epäsuosittuja mutta välttämättömiä päätöksiä.

Myanmarin ja Kiinan luonnonkatastrofit ovat asettaneet käsityksen tiukkaan testiin. Kiina on selvinnyt omalta osaltaan kohtuullisesti {minus} pitkälti siksi, että Myanmarin esimerkki, tiibetiläisten mielenosoitusten saama julkisuus sekä lähestyvät olympialaiset pakottivat hallituksen sallimaan tavallista vapaamman tiedonvälityksen. Voimme vain toivoa, että vapaudet laajenisivat ajan myötä.

Myanmar sen sijaan epäonnistui pahoin. Niin kävi myös Aseanille, vaikka se yritti hyvittää myöhästymistään parhaansa mukaan myrskytuhojen kaameuden paljastuttua.

Viime kädessä on tietysti yhdentekevää, pidämmekö itsevaltaisten maiden epäonnistumisia ja toisten asioihin puuttumattomuutta erityisen "aasialaisena". Olipa syy mikä hyvänsä, seuraukset ovat hirvittävät.

Ian Buruma

Kirjoittaja on ihmisoikeuksien professori Bard College

-yliopistossa Yhdysvalloissa.

© Project Syndicate

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää