Pääkirjoitus    |   nykysuomi puntarissa 5/8

Yhä harvempi abiturientti taitaa kirjakielen

Sähköinen viestintä ja äidinkielen pakollisten kurssien supistaminen horjuttavat kielitajua jo perusasioissa.

Tilaajille

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija ja ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensori.

Ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeen sensorilta kysytään joka kevät, miten abiturientit ovat kirjoittaneet. Vastaus on aina tylsä: samaan tapaan kuin viime vuonna.

Sen paremmin suomen kielessä kuin ylioppilaskokelaiden taidoissakaan ei vuoden aikana tapahdu valtakunnallisesti suuria muutoksia. Toisinaan puhutaan kuitenkin yksittäisten koulujen arvosanojen romahtamisesta. Se on liioittelua, sillä ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) antamat arvosanat eivät käyttäydy samalla tavoin kuin osakkeiden kurssit pahimmillaan.

Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe on kaksiosainen. Karkeasti voi sanoa, että tekstitaidon koe mittaa etupäässä kokelaan lukutaitoa ja esseekoe kirjoitustaitoa. YTL:n määräyksissä sanotaan: "Äidinkielen kokeessa tutkitaan, miten kokelas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen äidinkielen taidon, erityisesti kirjallisen ilmaisun taidon, kyvyn ymmärtää ja tulkita lukemaansa sekä kypsyyden niihin opintoihin, joihin ylioppilastutkinto on edellytyksenä." Kielenkäytöstä määräykset sisältävät yksiselitteisen vaatimuksen: "Koesuorituksen on oltava kirjoitettua yleiskieltä." Äidinkielen koe avaa siis yhden näkymän suomen kielen käyttöön: se mittaa, miten hyvin kokelas hallitsee normitetun yleiskielen (jota monesti kutsutaan kirjakieleksi). Pitkäaikaiset tilastot kertovat karusti, että kokelaiden kirjoitustaito on huonontunut.

Äidinkielen kokeen tulokset pysyivät melko vakaina 1990-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 1995 alkoi arvosanojen heikkeneminen: aluksi melko jyrkkänä, sittemmin loivana. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että noin kolmasosa kokelaista "hallitsee kirjakielen normit vain osittain", kuten YTL asian ilmaisee.

Toisena mittarina voi käyttää kielivirheiden määrää. Helsingin yliopiston entinen suomen kielen amanuenssi Erkki Lyytikäinen esitteli vuonna 2000 Virittäjä-lehdessä kootusti eräiden opinnäytetöiden antia: vuosina 1972-1996 kaikentyyppisten kielivirheiden määrä on lisääntynyt huimasti jokaisessa arvosanaluokassa.

Myös YTL sallii virheitä enemmän kuin ennen. Jo vuonna 1996 esimerkiksi pilkkuvirheitä oli 70 prosentissa laudaturin saaneista aineista.

Yksi syy kokelaiden taitojen heikkenemiseen on helppo nähdä. 1990-luvun puolivälissä äidinkielen pakollisten kurssien määrä lukiossa supistettiin kahdeksasta kuuteen. Kun opetusta vähennettiin, oppimistulokset huononivat.

Tämä on hyvä uutinen: opetuksella on merkitystä. Samalla voi tietenkin päätellä, että jos oppimistuloksia halutaan parantaa, on lisättävä opetusta. Näin ei ole toimittu.

Kokelaiden kykyyn hallita kirjakielen normien mukainen kirjoittaminen vaikuttavat monet muutkin syyt. 1980-luvulle saakka lukiolainen joutui tekemisiin yleensä kahden kielimuodon kanssa: puhekielen ja kirjakielen. Lähes kaikki tekstit, joita lukiolainen joutui lukemaan ja kirjoittamaan, olivat melko lailla normien mukaista yleiskieltä. Lisäksi kielioppi ja kielenhuolto olivat äidinkielen opetuksessa näkyvällä sijalla.

1980-luvun jälkeen tilanne on ollut toinen. Lukiolaiset lukevat ja kirjoittavat tekstejä enemmän kuin ennen, mutta yleiskielisen tekstin osuus on vähentynyt. Tekstiviestit, sähköposti ja varsinkin niin sanottu sosiaalinen media ovat tuoneet oppilaiden ulottuville suuren määrän kirjoitettua kieltä, joka ei ole yleiskieltä.

Yleiskielen käyttöala on ajan mittaan pienentynyt. Huoliteltu, lähes norminmukainen puhe on radiossa ja televisiossa vähentynyt, ja lehtienkin kirjoituksissa on enemmän puhekielisyyttä kuin aikaisemmin. Lisäksi äidinkielen opetussuunnitelmaan on tuntimäärän vähentymisestä huolimatta tullut lisää sisältöjä, jotka ovat laajentaneet oppiaineen alaa.

Ennen lukiolaiset olivat tekemisissä vain yhdenlaisen kirjoitetun kielen kanssa. Nyt on tarjolla kokonainen kirjo. Lukiolaisten olisi tunnistettava suuri määrä erilaisia kielimuotoja monine vivahteineen ja osattava käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa muotoa. Ei ole ihme, että vaikeuksia ilmenee.

Äidinkielen kokeessa lukiolainen joutuu käyttämään vieraan kielen kaltaista kielimuotoa, yleiskieltä. Jos hän ei ole kovin harjaantunut sen käyttämiseen, normien hallintaa mittaavassa kokeessa tulee tukalat paikat. Jännittävä koetilanne lisää epävarmuutta, joka saattaa näkyä hapuiluna aivan tavallistenkin sanojen taivuttamisessa: esimerkiksi kaupunki-sanan monikon genetiivinä on käytetty muotoa "kaupunkejen".

Monia kokelaita vaivaa sanojen merkityksen hämärtyminen. He eivät näe eroa esimerkiksi sanojen jumalainen, jumalinen ja jumalallinen välillä, vaikka on eri asia, seurusteleeko jumalaisen vai jumalisen henkilön kanssa. Nämä sanat tosin esiintyvät kokelaiden kirjoittamissa teksteissä harvoin; sanojen kiireinen ja kiireellinen sekaantuminen taas on yleistä.

Etupäässä sosiaalisessa mediassa kertynyt kirjoittamiskokemus ei harjaannuta hyvään virkkeenmuodostukseen. Niinpä kokelaan ajatus ei aina kiteydy aivan kristallinkirkkaaksi virkkeeksi: "Artikkeli ilmaisee keskeisimmän asiansa ihmisen olemuksen erilaisia pääpiirteitä noudattaen, artikkeli hakee tällä ihmisestä halua ja kiinnostusta joka ihmisellä on erilaisia ongelmia kohtaan." Vuonna 2007 äidinkielen kokeessa siirryttiin täysin suhteelliseen arvosteluun. Siinä kokelaita verrataan toisiinsa, viidelle prosentille parhaasta päästä annetaan laudatur, jokunen prosentti hylätään ja loput asetellaan haluttuun arvosanajakaumaan.

Arvosanajakauma pysyy siis samana kokelaiden taidoista riippumatta, joten kirjoitustaidon heikkeneminen ei enää näy kokeen tulosten heikkenemisenä. Arjessa se näkyy.

Suomessa tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa yleiskieltä. Heitä on entistä vähemmän. Jotakin pitäisi varmaan tehdä.

Jo vuonna 1996 pilkkuvirheitä oli 70 prosentissa laudaturin saaneista aineista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää