Pääkirjoitus    |   Kolumni

Taasko pitää ottaa mallia länsinaapuri Ruotsista?

Ruotsin mallin olennainen ero Suomeen nähden on se, että työnantajat tai palkansaajat eivät missään nimessä halua hallituksen sekaantuvan palkkaratkaisuihin.

Suomessa on kohkattu alkukesästä lähtien uudesta palkkamallista, niin sanotusta Suomen mallista.

Nimitys on sievistelyä, sillä se on ainakin tällä tietoa suora kopio Ruotsin mallista. Toistaiseksi mikään taho ei ole kertonut julkisuuteen, miten ”Suomen malli” eroaisi Ruotsin mallista.

Eipä ole ensimmäinen kerta, kun Suomeen kopioidaan jotain meitä vauraammasta länsinaapurista.

Viime aikoina tosin ”Suomen mallista” on pidetty vähemmän meteliä. Kuluneella viikolla toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n edustajakokouksessa uskallettiin sanoa ääneen, että tästä ei taida tulla mitään, ainakaan tällä aika­taululla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jotta saisi edes kalpean aavistuksen siitä, mitä Suomen työmarkkinoille suunnitellaan, on lähdettävä opintomatkalle Ruotsiin.

Tukholmassa yksi asia nousee selvästi yli muiden: sekä meikäläistä Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta vastaavassa Svenskt Näringslivissä että meikäläistä SAK:ta vastaavassa LO:ssa (Landsorganisationen) näytetään mielellään kuviota palkkakehityksestä ennen nykyistä ”Ruotsin mallia” ja sen jälkeen.

Ennen mallin käyttöönottoa ­nimellispalkat Ruotsissa nousivat kyllä huimasti, mutta niin nousivat hinnatkin eli inflaatio.

Lopputulos palkansaajan reaalisessa ostovoimassa mitattuna oli nollan tuntumassa.

Kun ”Ruotsin malliin” siirryttiin vuonna 1997, meno muuttui. Silloin teollisuuden työnantaja- ja palkansaajaliitot solmivat teollisuussopimuksen, joka tunnetaan nimellä Industriavtalet. Nimelliset palkankorotukset pienenivät merkittävästi, mutta myös nimellinen hintojen nousu eli inflaatio hidastui.

Tämän seurauksena palkansaajan ostovoima alkoikin kasvaa, vaikka nimellis­korotukset olivat enää murto-osa entisestä. Parissa vuosikymmenessä ruotsalaisten ostovoima on kasvanut noin 60 prosenttia.

Ruotsalaisen palkansaajan – erityisesti vientiteollisuudessa työskentelevän – ostovoiman paraneminen on kieltämättä ollut vakuuttavaa.

”Ruotsin malli” ei tosin ole LO:n mielestä aivan ongelmaton. Osto­voima on parhaiten kehittynyt ­nimenomaan teollisuusliitoissa, julkinen sektori ja palvelualat jäävät jatkuvasti jälkeen. Siitä alkaa kohta syntyä ongelma Ruotsissa.

Samaa kipuiluahan käydään Suomessakin parhaillaan.

Ruotsin mallin toimivuus on näkynyt myös vuonna 2008 Yhdysvalloista alkaneen talouskriisin jälkeen. Ruotsissa kansantuote on kasvanut tasaisesti, kun taas Suomessa ei kai ole vieläkään saavutettu vuoden 2008 kansantuotteen tasoa.

Työnantajajärjestön edustajaa kuunnellessa tulee vaikutelma, että Ruotsilla menee jo vähän liian ­hyvin: kansantuote kasvaa ennus­teiden mukaan tänä vuonna nelisen prosenttia, ja alkuperäisten ruotsalaisten keskuudessa vallitsee jo lähes täystyöllisyys. Joillakin aloilla on suoranainen työvoimapula.

Suomessa päästään tänä vuonna hivenen yli prosentin talouskasvuun. Työttömyys huitelee vajaassa kymmenessä prosentissa.

Näillä luvuilla Ruotsin seuraavasta sopimuskierroksesta saattaa tulla vaikea. Niinpä työnantaja korostaa, että palkankorotusten kriteerinä ei saa pitää kansantuotteen kasvua vaan vientiteollisuuden kilpailu­kykyä maailmalla. Kuulostaako tutulta?

Suomessa iloitaan siitä, että maltillisten palkkaratkaisujen ansiosta Suomen teollisuuden kilpailukyky saavuttaa hyvää vauhtia tärkeimpien verrokkimaiden Ruotsin ja Saksan kilpailukykyä.

Samaan aikaan Ruotsissa murehditaan sitä, että teollisuuden hyvä kilpailukyky uhkaa rapautua palkkakierros toisensa jälkeen. Murheensa kullakin.

Ruotsin mallin olennainen ero Suomeen nähden on se, että työnantajat tai palkansaajat eivät missään nimessä halua hallituksen sekaantuvan palkkaratkaisuihin. Suomessahan hallitus on monesti edesauttanut tuloratkaisun syntymistä veronkevennyksillä.

Ruotsissa on myös suuremmat palkkaerot. Teollisuussopimuksen palkkanormia ei saa ylittää, ellei ylityksellä osteta jotain muuta, kuten joustavampia työaikoja.

Mutta palkankorotusten ”yleinen linja” vaihtelee alakohtaisesti, yrityskohtaisesti ja jopa työntekijä­kohtaisesti. Siihen ei Suomessa taideta aivan pian päästä.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talous
  • Ruotsi
  • palkankorotus
  • Teollisuus
  • Kolumni
  • Juha Akkanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    2. 2

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    4. 4

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    5. 5

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    6. 6

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    7. 7

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    8. 8

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    9. 9

      Voiko lapsen opettaa fiksuksi rahankäyttäjäksi? Voi, ja näin sen tekee varallisuusvalmentaja ja kolmen lapsen äiti Nina Nordlund

      Tilaajille
    10. 10

      Suomen hallitus heräsi myöhässä todellisuuteen – terveydenhuolto menee villiksi, kun kunnat yrittävät pelastaa palvelunsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    5. 5

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    6. 6

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    9. 9

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    10. 10

      Tuulia Tiihosen kävelykyky heikkeni ja korkea kuume jatkui kaksi vuotta – Väsymysoire­yhtymästä ei tiedetä juuri mitään, vaikka sitä sairastavat tuhannet suomalaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää