Lisää politiikkaa geopolitiikkaan

Maantieteen vangit. Geopolitiikan paluu. Maantieteen kosto.

Pieni otos kansainvälistä politiikkaa käsittelevien menestyskirjojen ja aikakauslehtiartikkelien otsikoista kuulostaa synkältä tieteiselokuva­trilogialta. Pääosassa eivät ole ulko­avaruuden olennot, vaan maanpäälliset luonnonlait. Maantiede on kuin kasvoton voima, jolle emme kuuluisan lausahduksen mukaan mahda mitään.

Viime vuosisadan alkupuolelta peräisin olevat sydänmaateoriat on taas kaivettu naftaliinista. Geopolitiikka on uudessa nosteessa. Alan miehet ovat perustaneet Suomessa oman seuransakin.

Eivät analogisen maailman realiteetit ja kansallisvaltioiden alueelliset intressit koskaan mihinkään kadonneet, vaikka ne suurimmassa digitalisaatio- ja globalisaatio­huumassa saattoivatkin päästä unohtumaan. Nykyhetkessä muistutuksia ei enää tarvitse erikseen etsiä. Päivittäiset uutiset vaikkapa Syyriasta, Ukrainasta ja Etelä-Kiinan mereltä puhuvat karua kieltään.

Kun alueen hallinnan merkitys jälleen korostuu, muuttuu myös suhtautumisemme rajoihin, kuten tilan ja ajan vuorovaikutusta ­tutkinut saksalaishistorioitsija Karl Schlögel on huomauttanut. Vain vähän aikaa sitten rajojen ylittäminen loi monelle myönteisiä mieli­kuvia yhteistyöstä, kaupankäynnistä ja vapaasta liikkuvuudesta. Nyt on yhä vaikeampaa välttää ajattelemasta myös alueloukkauksia, miehityksiä ja muuta vihamielistä ulkopuolista uhkaa.

Maailmanpolitiikan suurstrategisen kuvan ymmärtämisessä maantieteellä on kiistatta tärkeä rooli. Pinnanmuodot ja vesireitit voivat joko yhdistää tai erottaa, helpottaa kanssakäymistä tai ajaa törmäyskurssille. Olisi epärehellistä uskotella kansainvälisen politiikan joskus tapahtuvan tyhjiössä, ilman alueellista ulottuvuutta.

Geopolitiikkabuumi voi kuitenkin ohjata arveluttaville raiteille. Paljaaksi riisuttuna ajattelu taipuu herkästi kohtalonuskoiseksi. Sävyt muuttuvat tummiksi, etupiirijaot ja konfliktit vaikuttavat väistämättömiltä. Suuret vievät, pienet vikisevät. Eikö maantieteen vankilasta todella ole pakotietä?

Schlögel on varoittanut pakkomielteenomaisesta suhtautumisesta geopolitiikkaan. Ei maantiede pakota vaihtoehdottomiin ratkaisuihin. Ainoana selityksenä valtioiden käyttäytymiselle maantiede on älyllisesti laiska peruste. Poliittiset valinnat ovat ihmisten tekemiä.

Samaa ovea raottaa myös brittitoimittaja Tim Marshall viihdyttävässä kirjassaan Prisoners of Geography. Elleivät ihmiset jatkuvasti ponnistele maantieteen lainalaisuuksia vastaan, jäämme niiden jalkoihin, Marshall toteaa. Ajatukseen sisältyy onneksi kuitenkin tuo ponnistelun mahdollisuus. Poliittisella tahdolla ja sinnikkäällä diplomatialla voi saada aikaan paljon.

British Libraryn upea Drawing the Line -näyttely esittelee nyt Lontoossa karttojen ja 1900-luvun historian suhdetta. Monipuolinen kokoelma geopolitiikan edelliseltä kultakaudelta muistuttaa siitä, että kartoilla on aina paitsi hahmotettu myös muokattu todellisuutta. Vuoret, meret ja mantereet ovat siellä missä ovat, mutta sodan, rauhan ja muutoksen välineinä kartat ovat kaikkea muuta kuin puolueettomia ja staattisia. Karttaprojektiolla projisoidaan myös valtaa. Perspektiivillä ja mittakaavalla on väliä.

Vuonna 2017 maailman uudelleenmittaaminen jatkuu. Washingtonissa ja Pekingissä, Moskovassa ja Ankarassa. Oman eurooppalaisen, pohjoismaisen ja suomalaisen asemoimisemme tukena on nyt tärkeää seurata tarkkaan, millaisia karttoja eri pääkaupungeissa rullataan esiin ja millaisia viivoja niille piirretään.

Eikä pelkkä seuraaminen riitä: kynään on tartuttava myös itse. Arktisen neuvoston tulevana puheenjohtajana Suomi on avainasemassa geopoliittisesti erityisen merkittävässä seurassa. Arktinen alue kiinnostaa monia luonnonvarojensa, kuljetusväyliensä ja strategisen sijaintinsa takia. Sen fyysinen, poliittinen ja taloudellinen maantiede muuttuvat ilmaston mukana vauhdilla. Luonnostellaanko alueen tulevaisuudennäkymiä yhteistyön vai vastakkainasettelun ehdoilla?

Satavuotiasta Suomea ei enää tarvitse juosta maailmankartalle. Pysähtymällä ei kuitenkaan jää paikalleen. Poliittisten mannerlaattojen liikkeet voivat muuttaa koordinaatteja nopeasti.