Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Matkailun jakamistalous tarvitsee yhteiset säännöt

Jakamistaloutta pidetään yleisesti uhkana perinteisille matkailupalveluyrityksille. Jos osapuolia kohdellaan reilusti, jakamistalous voi kuitenkin hyödyttää kaikkia.

Kuluttamisen tavat ovat muuttuneet maailmanlaajuisesti. Omistaminen korvautuu yhä useammin yhteiskäytöllä ja erilaisilla jakamisen muodoilla. Tämä on selvä trendi myös matkailussa.

Vaikka jakamistalous tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia, sitä ­pidetään yleisesti ­uhkana, koska ­jakamistaloudessa ei ole yhteisiä pelisääntöjä.

Jakamiseen pohjautuvaa talouden toimintalogiikkaa nimitetään jakamistaloudeksi, vaikka kuvaavampaa olisi puhua esimerkiksi alusta­taloudesta tai yhteisöllisestä kuluttamisesta. Yhteisöllinen kuluttaminen kohdistuu arkisiin käytäntöihin. Matkailussa tämä näkyy esimerkiksi matkailijoiden kasvavana kiinnostuksena paikallisten kokemusten tavoittelua kohtaan.

Jakamistalous ja yhteisöllisen kuluttamisen muodot herättävät matkailuyrityksissä ennakkoluuloja ja huolta: yksityishenkilöiden tarjoamia halpoja tai jopa ilmaisia palveluita pidetään uhkana liiketoiminnalle. Huolta aiheuttavat myös tuotteiden laatu ja epäilys siitä, ettei ­yksityinen tarjonta vastaa perinteisten toimijoiden suunnitelmallisesti rakentamia brändejä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Huoli on ymmärrettävä, sillä ­yhteisöllisen kuluttamisen menestyneimmät yritykset, kuten Airbnb ja Uber, kilpailevat jo markkinaosuuksista perinteisten majoitus- ja kuljetusalan yritysten kanssa.

Jakamistalous pakottaa perinteiset yritykset olemaan luovia ja ketteriä tuotteita ja innovaatioita kehittäessään. Yhteisölliseen kuluttamiseen pohjautuvat matkailun uudet muodot voivat tarjota yrityksille keinoja tuottaa yksilöllisiä palveluita ja uudistaa toiminta­tapoja.

Jo nyt monet majoitusyrittäjät käyttävät Airbnb:tä markkinointi­kanavana. Suuremmat innovaatiot – kuten ratkaisu siihen, miten matkailu­keskusten hiljaisia kausia voisi ­hyödyntää tehokkaammin – antavat vielä odottaa itseään.

Jakamistaloutta koskevassa keskustelussa korostuu vastakkainasettelu. Vastakkain ovat ilmiön kritisoijat ja niin kutsutut hypettäjät. Todellisuus ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Eri osapuolilla on aitoa halua yhteistyöhön.

Yrittäjät eivät pyri jakamistalouden tukahduttamiseen vaan toivovat reilua kohtelua. Myös edun­valvojat – kuten Taksiliitto ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa – korostavat, ettei jakamistaloutta haluta kieltää: yksityiset toimijat voivat parhaimmillaan täydentää niin kuljetusketjuja kuin majoitustarjontaakin. Jakamistalouden parissa toimivat yksityishenkilöt puolestaan kaipaavat toimintaohjeita esimerkiksi turvallisuusasioissa.

Ei olekaan kysymys kieltämisestä tai vastustamisesta vaan ilmiön monipuolisesta hyödyntämisestä ja yhteisten pelisääntöjen laatimisesta. Mutta mitä nämä säännöt ovat, ja kuka niitä valvoo?

Viranomaiset ovat koonneet eri­laisia jakamistalouden harjoittamiseen liittyviä ohjeita. Esimerkiksi käy työ- ja elinkeinoministeriön opas kotimajoitusta tarjoavalle. ­Ohjeet eivät kuitenkaan ole kaikilta osin riittävän konkreettisia, ­eivätkä ne toistaiseksi velvoita mihinkään.

Kaikenkattavien ohjeistusten laatiminen on vaativa tehtävä, sillä ­samalla kentällä pelaavien toimijoiden kirjo on valtava. Jakamistalous on tuonut suuret hotelli- ja ravintolaketjut samalle viivalle kotonaan pari kertaa vuodessa turisteja majoittavien tai kestitsevien yksityishenkilöiden kanssa.

Näin erilaiset toimijat tarvitsevat myös erilaiset pelisäännöt. Samat ohjeistukset eivät toimi kaikkien kohdalla, ja erikokoisille toimijoille tarvittaisiin eritasoista sääntelyä.

Esimerkkejä yrityksistä kontrolloida matkailun jakamistaloutta on nähtävissä eri puolilla maailmaa, kuten Berliinissä ja New Yorkissa. Berliinissä kokonaisen asunnon vuokraaminen Airbnb:ssä on kielletty.

Musiikkiteollisuudessa yhteiset käytännöt muotoutuivat lopulta, kun perinteisistä musiikkitallenteista siirryttiin piratismin kautta musiikin verkkojakopalveluihin. Sääntelemätön välivaihe tuli kalliiksi kaikille toimijoille.

Näistä kokemuksista tulisi ottaa oppia ennen kuin matkailubisnes sukeltaa samoihin ongelmiin. Kuka kirjoittaisi pelisäännöt?

Maria Hakkarainen ja Petra Paloniemi

Kirjoittajat toimivat opettajina ja tutkijoina Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa (MTI) sekä projekti­työntekijöinä Jakamistalous matkailussa -hankkeessa (EAKR).
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Matkailu
  • Jakamistalous
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    2. 2

      Syytteen hylkääminen kymmenvuotiaan raiskauksesta sotii monen oikeustajua vastaan – kahdeksan kysymystä ja vastausta kohutusta ratkaisusta

    3. 3

      Teollisuusmaat laitettiin järjestykseen verotuksen kovuuden mukaan – Suomi jäi niukasti ”palkintosijoilta”

    4. 4

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    5. 5

      Neuvostoliittolaisista sotahirvistä uutisointi ja haluttomuus myöntää aprillipilaan haksahtamista toivat Ylelle ja Iltalehdelle langettavat tuomiot JSN:ltä

    6. 6

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    7. 7

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    8. 8

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    9. 9

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    10. 10

      Tutkimus: Mies vaikuttaa vähemmän miehekkäältä, jo vaimo pitää oman sukunimensä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    4. 4

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    5. 5

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    6. 6

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    7. 7

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    8. 8

      Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

    9. 9

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    10. 10

      Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää