Vuosituhannen alussa elokuvateattereita kiersi herkullinen elokuva parikymppisistä kainuulaisista työttömistä. Surkuhupaisuutta varjosti se, että tarina oli totta.
Joutilaat oli dokumentti syrjäytymisestä kasvukeskusten takana. Wunderbaum heilui tuulilasissa, eikä töitä tahtonut löytyä. ”Eihän täällä ole oppisopimuspaikkoja kuin muutama vuodessa, tässä persepaikassa.”