Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Hallitus keskittyy liikaa työmarkkinoihin

Yrityksiä pitäisi kannustaa siihen, että ne ottaisivat riskejä ja uusiutuisivat rohkeammin kuin nykyisin.

Hallitus valmistautuu vaalikauden puolivälitarkasteluun. Talouden perinteisiä rakenneuudistuksia on jatkettava, mutta on edettävä myös ­aivan uusille urille.

Työn tarjonta ja työmarkkinoiden toiminta ovat hallinneet keskustelua talouden uudistuksista. Eläkeikää on nostettu, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetty ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty.

Työmarkkinoiden toiminta korostuu myös talouspolitiikan arviointineuvoston uudessa raportissa ja valtio­varainministeriön puheenvuoroissa.

Suomi tarvitsee yhä työmarkkina­uudistuksia etenkin palkanmuodostuksessa, jonka liiallisen jäykkyyden finanssikriisi paljasti. Silti pienessä maassa puhutaan vain yhdestä teemasta kerrallaan. Keskittyminen työn tarjontaan voi jättää varjoonsa jotain vähintään yhtä tärkeää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomen elintaso on kärsinyt viennin ja siihen liittyvän tuottavuuskasvun romahtamisen vuoksi, ei työn tarjonnan laskun takia. Tuottavuuden kasvu lopahti, koska jalostusarvoltaan ja tuottavuudeltaan paras korkean teknologian vienti romahti.

Ei ihme, että elintaso on laskenut neljänneksen tasosta, jonka se olisi saavuttanut jatkaessaan nousuaan vuosien 1993–2008 trendillä.

Työn tarjonnassa samaan aikaan tapahtuneet muutokset eivät ole ­yhtä suuria, eikä työmarkkinoiden dynamiikka ole muuttunut. Työikäisten osuus väestöstä on alentunut, mutta ikääntyminen selittää vain 20 prosenttia elintason trendipoikkeamasta, kun tuottavuuden vaikutus on yli 50 prosenttia.

Tuottavuutta kohottaville uudistuksille pitäisi antaa selvästi suurempi painoarvo kuin nykyisin. Silti monet toimijat haluavat mieluummin panostaa työmarkkinoiden ­uudistamiseen, koska niihin vaikuttamista pidetään helpompana.

Hallitus voi valmistella työmarkkinalainsäädäntöä muttei tehdä innovaatioita yritysten puolesta. Toisaalta työmarkkinoiden uudistamiseen keskittymistä perustellaan sillä, että hyvät suomalaiset hankkeet saavat aina rahoitusta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Kukaan ei voi pakottaa ihmisiä tekemään töitä, mutta aina voidaan lisätä kannustimia, jotka saavat ihmiset tekemään pitempiä työuria tai etsimään aiempaa hanakammin töitä. Aivan yhtä tehokkaasti hallitus voi kannustaa yrityksiä kansain­välistymään, ottamaan riskejä ja uusiutumaan.

Näin ei ole tehty, ja se näkyy tilastoissa. Investointien määrä on kääntynyt Suomessa kasvuun kaikilla muilla osa-alueilla paitsi tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Tilanne on huolestuttava. Digitalisoituvassa taloudessa kasvu perustuu juuri aineettomille tutkimus- ja kehitysinvestoinneille. Näillä investoinneilla on myös tutkimuskirjallisuuden mukaan hyvä tuotto.

Myös yhteiskunnalliset tuotot ovat tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa huomattavia. Arvostetussa Econometrica-aikakauskirjassa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tuottavat yhteiskunnalle kaksi kertaa suuremman tuoton kuin investoivalle yrityk­selle.

Tämä on vahva peruste sille, että tutkimus- ja kehitystoimintaa kannattaa tukea julkisesti. Yritykset ­pihistelevät tutkimus- ja kehitys­toiminnassa, koska suuri osa hyödystä valuu yrityksen ulkopuolelle. Jopa Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitystoimintaa pitäisi olla kaksi kertaa nykyistä enemmän, jotta tuen määrä olisi koko yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen.

Suomessa ei ymmärretä tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä.

Suomen julkinen tuki innovaatioihin tähtäävään yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan oli vuonna 2013 noin 0,07 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sittemmin poistunut tutkimus- ja kehitystoiminnan määräaikainen verovähennys oli tuolloin voimassa.

Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitystoimintaa tuettiin lähes neljä kertaa suuremmalla summalla kuin Suomessa. Ruotsissakin tuki oli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Julkista tukea yritysten innovaatioilla on karsittu rankasti vähentämällä Tekesin tukien myöntövaltuuksia.

Tilanteen tekee vielä omituisemmaksi se, että Tekesin tuet ovat kaikkein parhaiten vaikuttavia yritystukia.

Suomessa on paljon muita, talouden rakenteita jäykistäviä yritys­tukia. Niitä on syytäkin karsia.

Aki Kangasharju

Kirjoittaja on Nordean tutkimusjohtaja.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta vajoaa

    2. 2

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    5. 5

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    6. 6

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    7. 7

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

      Tilaajille
    8. 8

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    9. 9

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    10. 10

      Japanissa tehdään niin vähän rikoksia että pikkuhousuvarkauskin saa rikostutkijat liikkeelle – poikkeuksena 70-vuotias sarjamurhaaja ”Musta leski”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    4. 4

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    5. 5

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    6. 6

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    9. 9

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää