Pääkirjoitus

Tutkija Salonius-Pasternak Vieraskynä-palstalla: Venäjästä vaikeneminen ei lisää turvallisuutta

Kansalaisten on vaikea ymmärtää lisäpanostusten tarvetta, kun nykytilannetta ja siihen sisältyviä uhkia ei kuvata riittävän selvästi.

Turvallisuuspolitiikkaa ja puo­lustuskysymyksiä koskeva keskus­telu on Suomessa vaikeaa, vaikka sen pohjaksi on tarjolla sekä viime kesänä julkaistu valtioneuvoston ­ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko että viime viikolla julkistettu puolustuspoliittinen selonteko.

Tilannekuvat ovat erkaantumassa. Maan ylin poliittinen johto, korkeat virkamiehet ja pääesikunta tuntevat turvallisuuspoliittisen nykytilanteen varsin hyvin, muut poliitikot ja kansalaiset huonommin. Siksi uhat hahmotetaan eri tavoin ja käsitykset siitä, mitä Suomessa tai lähialueilla käytävässä sodassa tapahtuisi, eroavat toisistaan. Tämä heikentää turvallisen tulevaisuuden rakentamisen edellytyksiä.

Maan poliittinen johto on parin ­viime vuoden aikana hakenut Suomelle roolia aktiivisen vakauspolitiikan airueena. Dialogin ja diploma­tian roolia on oikeutetusti koros­tettu, ­eikä Venäjän epäsopivaa käytöstä Suomea kohtaan ole aina tuotu esiin. Venäjän toimista Ukrai­nassa poliittinen johto on toki ollut harvinaisen selväsanainen.

Suomeen kohdistuvien uhkien tai Venäjän politiikan laajempien tarkoitusperien ruotiminen julkisuudessa ei ole ollut turvallisuuspoliittisen johdon mieleen. Ei ole pidetty mahdollisena, että Suomi voisi ­tehdä työtä Itämeren liennytyksen puolesta ja samanaikaisesti selvästi kritisoida Venäjän epävakautta lisääviä toimia Itämeren alueella.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tästä on seurannut, että turval­lisuuspoliittinen keskustelu on väljähtynyt ja turvallisuuspolitiikan ­sisäpiirin hahmottama tilannekuva on erkaantumassa julkisen keskustelun pohjana olevasta tilanne­kuvasta.

Turvallisuuspolitiikan sisäpiirin ja muiden päättäjien välinen railo on aina olemassa, mutta kun railo levenee kanjoniksi, on syytä huolestua.

Tilannekuvien erosta on haittaa, koska kansalaisten – ja joidenkin poliitikkojen – on vaikea ymmärtää valitun turvallisuuspolitiikan perusteita ja niiden mukaisia rahoitustarpeita. Syntyy epätietoisuutta siitä, kuinka paljon sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen pitäisi panostaa.

Jos kansalainen tai päättäjä luulee, että runsas vuosi sitten Venä­jältä Suomeen tulleet pakolaiset lipsahtivat läpi vahingossa tai Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n korruption takia, hän saattaa suhtautua ­sisäministeriön rahoituksen kasvattamiseen kitsaasti. Mutta jos ilmiön ymmärtää Venäjän ylimmän poliittisen johdon tukemaksi tapahtumasarjaksi, sisäministeriön rahatarpeet saavat enemmän ymmärrystä.

Jos joku otaksuu, että Venäjä on provosoinut Suomea vain maamme ilmatilassa, eikä ymmärrä esimerkiksi pitkän kantaman ohjusjärjestelmien kehityksen turvallisuus­poliittisia vaikutuksia, hän saattaa uskoa, että Ilmavoimat, Merivoimat ja Maavoimat tulevat toimeen halvemmalla ja suorituskyvyltään vähäisemmällä kalustolla.

Ja jos joku kuvittelee, että Venäjä ei käytä sähkö-, kaasu- ja ydinenergiaa sekä porkkanana että keppinä, hän voi pitää oikeana sitä, että ­talous- ja energiapolitiikkaa tarkastellaan ­turvallisuuspolitiikasta irrallaan – ikään kuin energiapolitiikalla olisi turvallisuuspoliittisia vaikutuksia muissa maissa muttei Suomessa.

Pitäisikö tätä tilannekuvien railoa pyrkiä kuromaan umpeen?

Voidaan toki hyväksyä se, että ­tilannekuvat ovat erilaisia. Silloin ei ole yllätys, jos kansalaiset haluavat käyttää yhteisiä varoja mieluummin muihin tarkoituksiin kuin turvallisuuden vahvistamiseen.

Toinen tapa on vahvistaa mahdollisuuksien mukaan turvallisuuspolitiikkamme neljää pilaria – kansal­lista puolustusta, kansainvälistä yhteistyötä, Venäjän-suhteita ja kansainvälisen järjestyksen tukemista.

Tilannekuvaa ja nykyisen turvallisuustilanteen taustaoletuksia pitäisi avata aiempaa yksityiskohtaisemmin kaikille päättäjille ja kansalaisille. Uusimmat aihepiiriin liittyvät selonteot sisältävät liian paljon rivien väliin kirjoitettua sisältöä, jotta selonteot voisivat toimia julkisen keskustelun pohjana. Samalla selon­tekojen niukka anti antaa mahdollisuuden ideologisesti värittyneiden irtopisteiden keräämiseen.

Yhteistyötä Venäjän kanssa pitää tehdä, mutta Venäjän Suomeen kohdistamista toimista vaikeneminen ei paranna Suomen turvallisuutta. Sotilaallista toimintakykyä ei pitäisi heikentää eikä ennalta ­ehkäisevää kynnystä madaltaa virheellisen tiedon pohjalta.

Charly Salonius-Pasternak

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulko­poliittisessa instituutissa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    7. 7

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    8. 8

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    9. 9

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    10. 10

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää