Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Informaatiosodassa media on osa konfliktia

Informaatio-operaatioiden onnistuminen on pitkälti kiinni vapaiden tiedotusvälineiden toimista.

Informaatiosodankäynti on nykyisin kansainvälisistä konflikteista käytävän keskustelun ytimessä. ­Mediassa on tuotu näkyvästi esiin erityisesti Venäjän hallinnon toimia, joiden tarkoitus on vaikuttaa länsimaiseen mielipideilmastoon ja siten edistää omia tavoitteita.

Informaatiosodasta puhuttaessa korostetaan konfliktin osapuolten pyrkimyksiä hallita konfliktiin kytkeytyvää informaatiotilaa. Erityisesti ­liberaaleissa demokratioissa julkisuutta ja siihen pääsyä kuitenkin säätelevät vapaat joukkotiedotus­välineet. Informaatio-operaatioiden onnistuminen on pitkälti kiinni näiden tiedotusvälineiden toimista.

Sosiaalisen median kasvanut merkitys kansalaisten tiedonlähteenä ei suinkaan heikennä vaan pikemminkin korostaa joukkotiedotusvälineiden roolia konflikteissa. Suurimmille tiedotusvälineille työskentelevien journalistien asema sosiaalisessa mediassa on usein vahva.

Toimittajat ovat keskeisiä solmuja sosiaalisen median verkostoissa, ja reaaliajassa paikan päältä lähetetyt päivitykset ja uutisraportit leviävät siksi laajoille yleisöille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Näkyvän asemansa vuoksi toimittajat ovat sosiaalisessa mediassa jatkuvan painostuksen kohteena. Kriiseistä raportoivia kirjeenvaihtajia kyseenalaistetaan, leimataan ja häiritään. Häirinnällä pyritään heikentämään yleisöjen luottamusta uuti­soinnin totuudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Siksi toimittajilta edellytetään yhä enemmän läpi­näkyvyyttä ja avoimuutta heidän raportoin­tiinsa vaikuttavista taustatekijöistä, kuten tietolähteistä.

Toimittajiin kohdistuva painostus kertoo osaltaan siitä, että informaatiosodassa tiedotusvälineistä tulee tahtomattaankin osallisia konfliktissa. Informaatiosodankäynnin tekniikoiden esiin tuomisen lisäksi tarvitaankin laajempaa julkista keskustelua siitä, mikä on tiedotusvälineiden asema ja vastuu konflikteissa.

Tiedotusvälineet pyrkivät yleensä olemaan riippumattomia suhteessa konfliktin osapuoliin. Käytännössä journalismin on kuitenkin vaikea pysyä täysin puolueettomana.

Kansainvälinen tutkimus on toistuvasti osoittanut, että tiedotusvälineillä on tapana myötäillä maansa virallista linjaa kansainvälisissä konflikteissa. Jos oma maa on osallisena konfliktissa, poliittisten johtajien linjaaman ulkopolitiikan kriittisestä käsittelystä tulee erityisen vaikeaa.

Pitkällä aikavälillä vakiintuneet käsitykset kansainvälisen politiikan toimijoista ohjaavat usein uutisointia konflikteista ja rakentavat pahimmillaan stereotyyppisiä tulkintoja sankareista ja roistoista. Näin yhdenmukaiset tulkinnat helposti vahvistuvat vaihtoehtoisten näkökulmien kustannuksella.

Konfliktin yksipuolinen käsittely tiedotusvälineissä vain omasta ja liittolaisten näkökulmasta on haitallista. Se saattaa voimistaa kansalaisten pelkoja, kiristää julkista ilma­piiriä ja lisätä yleistä hyväksyntää yhä pidemmälle meneville vasta­toimille, jotka helposti eskaloivat ­tilannetta entisestään. Konfliktin liennyttämiseen tähtäävien tahojen on tällöin vaikea esiintyä uskotta­vina, ja he leimautuvat helposti ­vihollisen puolestapuhujiksi.

Toisaalta yksipuolinen käsittely tarjoaa myös helppoja maaleja ­konfliktin vastapuolelle, joka voi ­kyseenalaistaa median puolueettomuuden ja nakertaa yleisöjen luottamusta uutisointiin.

Monissa länsimaissa niin viranomaiset kuin mediayhtiötkin etsivät uusia keinoja vihamielisen informaatiovaikuttamisen torjumiseksi. Usein korostetaan tiedotusvälineiden vastuuta faktojen välittämisestä, väärien tietojen oikomisesta ja siitä, että tapahtumia kuvataan totuudenmukaisesti. Näitä toimia voidaan kuitenkin ­pitää riittämättöminä tilanteessa, jossa konfliktin osapuolet tuottavat paitsi disinformaatiota sodan yksittäisistä tapahtumista myös toimintaansa laajemmin ­oikeuttavia kertomuksia siitä, mistä konfliktissa on kyse.

Kun uutisointi keskittyy yksittäisiin tapahtumiin, journalisteille avautuu liian harvoin mahdollisuuksia luodata konfliktin syvempää kontekstia. Tällöin journalismi jättää laajemmat tulkinnat ja kertomukset muiden luotaviksi.

Konfliktien asettaminen kontekstiin sekä erilaisten näkökulmien esiin tuominen ja arviointi ovat ­tärkeitä journalistisia keinoja informaatiosodankäyntiin vastattaessa.

Markus Ojala ja Mervi Pantti

Ojala on tohtorikoulutettava ja Pantti professori Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Hannu Uotila raatoi 14 tunnin päiviä kunnes sairaus pysäytti – Nyt hän jakaa liikunta- ja unitietonsa suoraan työterveysasemalle: ”Tällaista terveydenhuollon olisi aina pitänyt olla”

    4. 4

      Pohjois-Korea: Ydinsota voi syttyä milloin tahansa

    5. 5

      Reppu kelpaa jo pukukansallekin – tarkista nämä neljä asiaa ennen kuin ostat cityrepun

    6. 6

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    7. 7

      Helsinki käynnisti sisäisen tarkastuksen: miljoonien eurojen asvalttiurakoissa epäillään vuosia jatkunutta ylihinnoittelua – Urakoitsija: ”Siellä on totta kai hullun tuntuisia hintoja”

      Tilaajille
    8. 8

      Päälleliimattu startup-pöhinä kukoistaa suuryrityksissä – vängän meiningin jäljittely synnyttää myötähäpeän tunteita

    9. 9

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    10. 10

      Maahanmuuttaja­taustainen 16-vuotias poika käytti nuuskaa, isoveli hakkasi tunnin ajan sähköjohdolla ja rautaputkella – ”Kunniaväkivalta koskee myös poikia”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    2. 2

      Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

    3. 3

      Olen säästänyt alaikäisille lapsilleni vuosien ajan pieniä summia rahastoihin – nyt Kela laskee ne perheen tuloiksi

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    6. 6

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    7. 7

      Keskustan sisäistä sähköpostia levisi koko eduskunnalle: ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”

    8. 8

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    9. 9

      Eroperheen lapsella Kaurilla on niin monta aikuista elämässään, ettei hän ole varma, kuinka monta kotia hänellä on – HS:n lukijat kertovat, kuinka kahden kodin perheissä pärjätään

    10. 10

      Miltä tuntuu, kun näkö alkaa yhtäkkiä kadota? Hilma Oksanen, 27, ei näe ihmisten kasvoja eikä voi ajaa autoa – ”Aivan kuin silmälasien keskellä olisi harmaat verhot”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää