Pääkirjoitus    |   Kolumni

Isänmaallisuuden vahvistaminen oli ennen koulujen äidinkielen opetuksen tavoite ja lukeminen poliittista

Lukemisen vähenemistä voi surra, mutta paljon hyvääkin on tullut tilalle.

Nuorten lukutaito on nyt suuri huolenaihe. Opettajat pohtivat, miten saada koululaiset lukemaan kirjoja ja ymmärtämään lukemansa. Keskittymiskyvyn kehitty­misen ja jatko-opintojen takia tekstiin uppoutumisen taito kannattaakin ope­tella. Puhumattakaan yleissivistyksestä.

Kirjailija Anja Snellman herätti vastikään Facebookissa keskustelua koululaisten lukemisesta. Hänestä koululaisten kirjailijalle lähettämät kysymykset ovat nykyisin tietämättömyydessään hämmentäviä, kun ne aiempina vuosina olivat innostuneita ja perehtyneitä.

Mutta mitä nykyisen nettisukupolven vanhemmat, isovanhemmat ja isoiso­vanhemmat sitten lukivat kouluissa?

Oppivelvollisuuden alkuhämärissä, 1900-luvun alkupuoliskolla, kouluissa luettiin Zacharias Topeliuksen Maamme kirjaa ja siihen pohjautuvia lukukirjoja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Maamme kirja oli nationalistinen, kansakunnan rakentamismissiota varten kirjoitettu opus. Kirjan tavoite oli opettaa suomalaislapset rakastamaan köyhää ja karua isänmaataan – ja ylipäätään luoda merkityksiä suomalaisuudelle.

Maamme kirjaan voi jäljittää tuttuja myyttejä, kuten että suomen kieli on ainutlaatuisen rikas muiden kielten joukossa tai että suomalaiset ovat luontaisesti rehellisiä ja ahkeria. Kun kirjaa paukutettiin lapsille kouluissa, tietoa maailmasta oli tarjolla paljon vähemmän kuin nyt ja auktoriteettien kyseenalaistaminen oli melko tavatonta.

Kirja rakensi suomalaisten yhteistä minäkuvaa vuosikymmenten ajan. Suomalainen kulttuuri kantaa sen vaikutuksia edelleen mukanaan. Suomalaisuus on tämän poliittisesti rakennetun myytin mukaisesti tietynlaista, yhtenäistä ja siten erilaisuuden ulossulkevaa.

Isänmaallisuuden vahvistaminen oli osana äidinkielen opetussuunnitelmaa vielä 1960-luvun puolivälissä, kirjoittaa Helena Ruuska Oppikirja Suomea rakentamassa -teoksen artikkelissaan. 1960-luku toi käänteen kirjallisuuteen. Myös koululukemistoja uudistettiin radikaalisti, vaikka topeliaanisuuden henki leijaili luokkahuoneissa vielä pitkään.

Ennen kaikki ei ollut paremmin. Lukemisen vähenemistä voi surra, mutta paljon hyvääkin on tullut tilalle.

Keskittyminen ja luetun ymmärtäminen ovat silti aina tarpeen. Ruuska ehdottaa, että lukukirja voisi ehkä tehdä paluun kouluihin, jos ensi vuonnakin Pisa-tulokset osoittavat lukutaidon heikentyneen. Mielenkiintoinen ajatus! Mitä 2020-luvun lukukirjan pitäisi sisältää?
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Kolumnit
  • Hanna Mahlamäki
  • Äidinkieli
  • Lukeminen
  • Nuoret

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      Yhdysvaltain entinen presidentti Bush arvosteli kovin sanoin Trumpin ajan politiikkaa mainitsematta Trumpia

    9. 9

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    10. 10

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    11. Näytä lisää