Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Arktinen neuvosto elää epävarmuuden aikaa

Suomen pian alkavasta puheenjohtajakaudesta saattaa tulla vaikea.

Suomen kansainvälinen näkyvyys arktisena maana kasvaa 11. toukokuuta alkaen, kun Suomi aloittaa kaksivuotiskautensa Arktisen neuvoston puheenjohtajana.

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen valtion ja niiden alueella elävien alkuperäiskansojen välinen foorumi, joka keskittyy arktisen ­alueen kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun teemoihin. Neuvostosta on tullut globaalisti yhä tärkeämpi, kun arktisen alueen kansainvälinen merkitys on kas­vanut.

Puheenjohtajuuskausi on Suomelle hyvä mahdollisuus tuoda esiin arktista osaamisistaan. Suomi voi myös nostaa ulkopoliittista profii­liaan foorumilla, jonka jäseniä ovat muun muassa Yhdysvallat ja Venäjä. Arktisen neuvoston tarkkailijoihin kuuluvat Kiina, Japani ja Intia.

Hahmotelmassa puheenjohtajuuskautensa prioriteeteiksi Suomi nostaa pääteemoiksi kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen. Teemat nivotaan kahteen globaaliin prosessiin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen. Näiden laajojen teemojen alla puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat ympäristönsuojelu, meteorologia, viestintäyhteydet sekä koulutus.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ensi silmäyksellä hahmotelma vaikuttaa lupaavalta. Pääteemat sopivat erinomaisesti yhteen Arktisen neuvoston mandaatin kanssa. Ne alleviivaavat Suomen pitkää perinnettä arktisen ympäristön suojelussa.

Alateemoissa pyritään vastaamaan monen arktisen valtion yhteisiin käytännön haasteisiin ja raivaamaan tietä kansainväliselle yhteistyölle. Teemat korostavat Suomen perinteisiä vahvuuksia ja voivat ­avata myös taloudellisia mahdollisuuksia.

Suomi ottaa kuitenkin Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vastaan yhä epävarmemmassa poliittisessa ympäristössä. Toimintaympäristön muutos voi hankaloittaa Suomen pyrkimyksiä, ja pahimmillaan se voi viedä tavoitteilta poliittisen toteutuskelpoisuuden ja elintilan.

Venäjän ulkopolitiikan muutokset ovat tuoneet viime vuosina epävarmuutta myös arktiseen yhteistyöhön. Yhdysvalloissa taas Donald ­Trumpin valinta presidentiksi on lisännyt arktisen yhteistyön epävarmuutta. Erityisesti mahdolliset muutokset Yhdysvaltojen arktisessa politiikassa voivat olla vahingollisia Suomen arktisille tavoitteille.

Vaalikampanjassaan ja sen jälkeen Trump on ollut erittäin kriittinen Pariisin ilmastosopimusta kohtaan. Trumpin asenne ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä voi rampauttaa myös Yhdysvaltain työtä Arktisessa neuvostossa, sillä neuvoston työ keskittyy suurelta osin juuri ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen.

Ulkopolitiikassaan Trump on pyrkinyt painottamaan kahdenvälisiä suhteita. Tällöin myös Arktisen neuvoston monenkeskisen yhteistyön arvostus Washingtonissa voi kärsiä.

Yhdysvaltojen arktinen politiikka siirtynee ympäristönsuojelusta kohti talouden painottamista. Odotetaan, että Trump pyrkii avaamaan Alaskan alueella Jäämeren uudelleen öljyn- ja kaasunporaukselle.

Vaalikampanjassaan Trump spekuloi mahdollisuudella parantaa suhteita Venäjään. Venäjän-vastaisten pakotteiden purkautuminen poistaisi poliittiset esteet öljyn­porauksen jatkumiselta Venäjän Jäämerellä.

Pakotteiden purkaminen ei silti ole oletettavaa. Syy­rian tapahtumat sekä Yhdysvalloissa käytävä keskustelu Trumpin kampanjan mahdollisista yhteyksistä Venäjän hallintoon ja siihen liittyvä tutkinta rajoittavat Trumpin hallinnon poliittisia mahdollisuuksia ja halua lähentyä Venäjää lähiaikoina.

Trumpin vaalilupausten käytännön toteuttamista hankaloittavat moninaiset lailliset, hallinnolliset ja poliittiset ongelmat. Trumpin ensimmäiset kuukaudet presidenttinä ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät kampanjan aikana lausutut sanat ­olleet vain vaalipuhetta.

Trump on esittänyt rajuja leikkauksia ilmastotutkimukseen ja kehitysyhteistyöhön. Toteutuessaan leikkaukset koskisivat juuri niitä alueita, joille Suomen puheenjohtajuusohjelma rakentuu: ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä.

Tulevan kaksivuotiskauden aikana myös suurvaltapolitiikka voi hankaloittaa Arktisen neuvoston työtä. On mahdollista, että Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet huononevat entisestään.

Harri Mikkola ja Juha Käpylä

Kirjoittajat ovat vanhempia tutkijoita Ulkopoliittisessa instituutissa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    5. 5

      Kauppasopimukset ovat Trumpille liian vaikea aihe

    6. 6

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    7. 7

      Esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti – punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

    8. 8

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    9. 9

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    10. 10

      Palvelualalla työskentelevän alaiseni osaamista kyseenalaistetaan koko ajan ihonvärin takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    7. 7

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    8. 8

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää