Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Puunkäytön lisääminen kiihdyttää hiilipäästöjä

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos päästöjä vähennetään ja hiilinieluja kasvatetaan samanaikaisesti.

Vääränlaiseen metsien käyttöön kannustaminen heikentää mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. EU-parlamentti onkin paljon vartijana käsitellessään valiokunnissaan maan ja metsien käyttöä ohjaavaa direktiiviä (LULUCF).

Maaliskuussa julkaistun 68 tutkijan allekirjoittaman julkilausuman mukaan Suomessa suunniteltu puunkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Lausuman pääsisältö on yhteneväinen Suomen ilmastopaneelin ja monien muiden laajaan tieteelliseen näyttöön pohjaavien raporttien kanssa.

Erityisesti metsäteollisuuden ja metsätalouden edunvalvontajärjestöt sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat julkisissa kannanotoissaan pitäneet julkilausumaa aiheettomana. Keskustelussa ei kuitenkaan ole nostettu esiin uutta tutkimustietoa, joka kyseenalaistaisi julkilausuman tai ilmastopaneelin selvitykset.

Suomi pyrkii EU-vaikuttamisellaan estämään puunkäytön rajoittamisen. Tämä heikentää luottamusta Suomen haluun vakavissaan torjua globaalia ilmastonmuutosta ja monimuotoisuuden kapenemista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kansainvälinen ilmastopolitiikka todennäköisesti seuraa ennemmin tai myöhemmin ilmastotieteen enemmistön kantaa, ja haitallisten raaka-aineiden ja energian käyttöä rajoitetaan. Suomi voi joko pyrkiä viivyttämään tätä käännettä tai päivittää strategiansa yhteensopiviksi tieteellisten tosiasioiden kanssa.

Hallituksen energia- ja ilmasto­strategian taustaselvitykset mainitsevat tärkeimpänä perusteluna hakkuiden lisäämiselle sellun kasvavan kysynnän ja tarpeen korvata fossiilisia polttoaineita puuperäisellä bioenergialla. On painotettu, että puun energiakäyttö pohjaa lähes yksinomaan metsäteollisuuden sivuvirtoihin eli ainekseen, jota ei pystytä muuten hyödyntämään. Sivuvirrat käytetään kuitenkin jo nyt tehokkaasti, ja lisäenergiaa saadaan vain, jos ainespuun käyttöä lisätään.

Strategiassa tunnistetaan, että puunkäytön lisääminen pienentää hiilinielua. Tämän hyväksyttävyyttä perustellaan sillä, että painopistettä siirretään hiilinielusta fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Painopisteen muutoksen ilmastovaikutusta ei kuitenkaan kerrota.

Keskeinen haaste Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on lyhyt aikajänne. Globaalien päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa vuosisadan puolivälin tienoilla. Käytännössä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos päästöjä ­vähennetään ja nieluja kasvatetaan samanaikaisesti. Hakkuiden lisäys pienentää metsien hiilinielua ja ­-varastoa verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuita ei lisättäisi.

Puuta poltettaessa ilmakehään vapautuu yhtä energiayksikköä kohden keskimäärin enemmän hiiltä kuin fossiilisista energialähteistä. Kestää vähintään vuosikymmeniä, että puunkäytön lisäämisen seurauksena kasvaneet päästöt asettuvat myöhemmän nielujen kasvun ansiosta samalle tasolle kuin fossiilisten energialähteiden käyttöä jatkettaessa. Merkittävien hyötyjen saavuttaminen vie vielä pidempään.

Jotta puunkäytön lisääminen voisi hillitä ilmastonmuutosta myös ly­hyellä aikavälillä, puuta pitäisi käyttää pitkäikäisissä puutuotteissa ja sellaisissa käyttökohteissa, joissa uusiutumattomien materiaalien käyttöä voidaan korvata tehokkaasti. Puurakentamisen edistäminen olisi keino edetä tähän suuntaan.

Nyt jopa neljä viidesosaa ­puun mukana metsästä korjatusta hiilestä vapautuu ilma­kehään muutaman vuoden sisällä korjuusta. Tilanteen muuttamiseksi tulisi aktiivisesti ­etsiä keinoja, joiden avulla kuitupuuta ja ­sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää pitkäikäisinä puutuotteina.

Kasvavat hakkuut vaarantavat myös luonnon monimuotoisuuden. Pääasiassa metsäelinympäristöistä riippuvaisia uhanalaisia lajeja on 814. Metsien käyttö on ensisijainen syy yli 600 lajin ahdinkoon.

Monimuotoisuuden hyväksi ei nyt tehdä riittävästi töitä. Kaikkia keinoja, myös vanhimpien talousmetsien suojelua, pitää tehostaa. Ilman lisätoimia ja suojelua metsien käyttö ei ole kestävää.

Lukittuminen ympäristön kannalta ongelmallisiin ratkaisuihin sisältää myös sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Suomen tulisi pystyä osoittamaan uskottava strategia, jonka avulla Suomen nettopäästöt aidosti vähenevät eikä luonnon monimuotoisuutta vaaranneta.

Timo Vesala ja Janne S. Kotiaho

Vesala on meteorologian akatemia­professori Helsingin yliopistossa ja Kotiaho ekologian professori Jyväskylän yliopistossa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    5. 5

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    6. 6

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    7. 7

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    8. 8

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    9. 9

      Väärä asenne ja padotut tunteet saavat kehon sairastumaan, luennoi lääkäri tänä viikonloppuna Messukeskuksessa – Miten uskomushoitoja tarjoaviin lääkäreihin pitäisi suhtautua?

    10. 10

      Yli 41 miljoonan Eurojackpot-voitto Suomeen – jo kolmas päävoitto tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    9. 9

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    10. 10

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää