Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Liikenteen suuri muutos on vasta edessä, mutta isoja ongelmia on yhä ratkaisematta

Digitaaliset palvelut, kilpailu ja tekniikan kehittyminen mullistavat liikennettä lähivuosina. Liikenneväylien rahoitukseen ei silti ole löydetty tulevaisuudessa toimivaa mallia.

Maailmaa voi periaatteessa muuttaa lakeja säätämällä, mutta ihmisen varsinaiset muutokset toteutuvat ihmisten arjessa.

Matkustamisen digitaaliset palvelut ovat jo muutaman vuoden ajan tulleet osaksi matkapuhelimien käyttöä. Sähköiset kartat ja suunnistaminen niiden avulla ovat jo arkipäivää. Matkalippujen hankkiminen ja säilyttäminen sähköisesti on samoin tuttua.

Taksin tilaaminen ja autojen vuokraaminen ovat nyt palveluja, joita tarjotaan kuluttajille ahkerasti. Pian tarjonta lisääntyy, kun liikennepalvelulaki tulee voimaan heinäkuun alussa 2018. Sen keskeisiä lupauksia on eri liikennemuotojen yhdistäminen yhdessä ostettavaksi lipuksi ja kilpailun lisääminen sääntelyä karsimalla ja yhdenmukaistamalla.

Hiukan kauempana tulevaisuudessa ovat autonomiset liikennevälineet eli esimerkiksi autot, jotka kulkevat ilman kuljettajaa. Lainvalmistelijat pohtivat parhaillaan kuumeisesti, miten tekniikan kehitys pitäisi ottaa huomioon pykälissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikki hurjimmat visiot eivät luultavasti toteudu vielä pitkään aikaan, mutta lähivuosina liikenne on samanlaisessa murroksessa kuin tietoliikenne on ollut parin viime vuosikymmenen aikana. Vaikutukset säteilevät yhteiskunnassa laajalle.

Keskeinen ajatus muutoksessa on liikenteen muuttuminen palveluksi. Näihin asti ihmiset ovat uhranneet paljon ajatuksia sopivan kulkuneuvon hankintaan. Jatkossa pohdinnan ytimessä on tarve liikkua paikasta toiseen, minkä jälkeen kilpailevat palveluntuottajat tarjoavat siihen ratkaisujaan.

Parhaimmillaan hyötyä kertyy sekä yksittäiselle ihmiselle että koko kansantaloudelle, kun kulkuneuvoihin sidottu pääoma pääsee tehokkaaseen käyttöön ja kilpailu pakottaa ottamaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioon.

Yritykset ovat tottuneet ottamaan riskiä tuotekehityshankkeista, jotka eivät johda haluttuun tulokseen, mutta joiden hyöty saattaakin löytyä aivan toiselta suunnalta. Nyt sama kokeilun ja oppimisen asenne leviää myös lainsäädäntöön. Lainlaatijat luovat edellytyksiä muutokselle, jonka lopullisesta suunnasta ei ole vielä kovin suurta varmuutta.

Lennokkaista tulevaisuudenkuvista huolimatta jotkin asiat kuitenkin pysyvät liikenteessä ennallaan. On ongelmia, jotka tuntuvat pysyvän ajankohtaisina vaalikaudesta toiseen.

Yksi tällainen on liikenneväylien rahoitus ja korjausvelan hoitaminen.

Periaatteessa julkisen vallan ja varsinkin valtion pitäisi olla erittäin hyvä väylien rakentaja ja ylläpitäjä. Se saa rahoitusta edullisemmin kuin yksityiset toimijat. Valtio voi katsoa vuosikymmenien päähän, ja valtiolle sopivat hankkeet, joiden hyöty leviää laajalle yhteiskunnassa.

Siitä huolimatta väylistä päättäminen on julkiselle vallalle tuskallista. Isot investoinnit silputaan vuosittaisiin budjetteihin juoksevien menojen sekaan. Hankkeet periaatteessa laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta järjestys vaihtuu aina hallituksen vaihtuessa ja usein nopeamminkin.

Raiteiden tai pyöräteiden rakentamisella on paljon vaikutuksia varsinaisen liikenteen ulkopuolella, mutta yhden vuoden budjettikirjan kautta kokonaisuudesta ei saa kuvaa.

Tulevaisuudessa sekä henkilö- että tavaraliikenne koostuu entistä joustavammin eri liikennemuotojen yhdistelmistä, mutta näihin asti hallinto on katsonut teitä, raiteita ja vesiväyliä erillisinä maailmoina.

Korjausvelka, joka käytännössä kuvaa käyttöä haittaavaa pääoman rapistumista, on liikenneväylissä nykyään noin 2,5 miljardin euron luokkaa. Se on päässyt kertymään, kun menoista on tingitty. Samalla talouden pyörät kuitenkin pyörivät hitaammin koko yhteiskunnassa.

Liikenteen nopea muutos on Suomen kaltaiselle maalle suuri mahdollisuus. Pitkien etäisyyksien maassa säästöt voivat olla merkittäviä, ja maailmanlaajuinen kaupungistumisen trendi pakottaa kehittämään koko ajan uusia ratkaisuja, joista voi tulla myös vientituotteita.

Toistaiseksi väyläverkon rahoitukseen ei kuitenkaan ole pystytty luomaan mallia, joka olisi samaan aikaan tulevaisuuteen suuntaava ja poliittisesti toteuttamiskelpoinen. Mitä pitemmälle toimivan mallin kehittäminen lykkääntyy, sitä pienemmäksi jäävät uudistuvasta liikenteestä saatavat hyödyt.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Digitalisaatio
  • Kilpailu
  • Palvelut
  • Pääkirjoitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

    2. 2

      Voittaako Iivo Niskanen olympiakultaa? HS seuraa – Niskanen karkumatkalla, Bolšunov ainoa uhka

    3. 3

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    4. 4

      Puistotyöntekijät tuhosivat nykytaideteoksen roskana, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    5. 5

      ”Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta käyttää kansalaisiaan sotakoneistona” – Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 19, toivoo poikkeuksellisen päätöksen johtavan suureen muutokseen asepalveluksessa

    6. 6

      Suomenlahdella seilaa pikkukaupunki, jossa raikuu alkuviikosta humppa ja viikonloppuisin teinipoppi – HS:n grafiikka näyttää, millainen kuhina Suomen ja Viron välillä päivittäin käy

    7. 7

      Tallinna tunnetaan upeasta ravintolatarjonnastaan – Listasimme 10 ruokapaikkaa, joissa kannattaa syödä juuri nyt

    8. 8

      Kanadan Justin Trudeau herätti Intiassa myötähäpeää ja raivoa – pukeutui ”liian intialaisesti jopa intialaiselle” ja kutsui ministerin murhayrityksestä tuomitun miehen illalliselle

    9. 9

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    10. 10

      Munasolun löytäjästä Skypen kehittäjiin, viisuvoittajasta Viron Banksyyn – Erikoisartikkeli kertoo, ketkä 50 ihmistä on satavuotiaasta Virosta syytä tuntea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

    2. 2

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    3. 3

      ”Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta käyttää kansalaisiaan sotakoneistona” – Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 19, toivoo poikkeuksellisen päätöksen johtavan suureen muutokseen asepalveluksessa

    4. 4

      Totaalikieltäytyjä vetosi oikeudessa siihen, että haluaa samanvertaista kohtelua kuin Jehovan todistajat – vankeustuomiosta vapautuksella voi olla laajoja seurauksia

    5. 5

      Paljonko vanhemman pitää sijoittaa, että lapsella on 35-vuotiaana 60 000 euroa? Ison pesämunan kasvattaminen on monille helppoa

    6. 6

      Lomille karkaavia perheitä kytätään lentokentillä Keski-Euroopassa – Lisälomalle lapsiaan vievät vanhemmat voivat saada jopa satojen eurojen sakot

    7. 7

      Mies yritti auttaa serkkuaan eroon väkivaltaisesta suhteesta, joutui pahasti hakatuksi Otaniemen Teekkarikylässä – oikeus tuomitsi tekijät vankilaan

    8. 8

      Sata vuotta pelkkää bailaamista – HS vietti illan kolmessa legendaarisessa yökerhossa ja kysyi, mikä on niiden loputtoman suosion salaisuus

      Tilaajille
    9. 9

      Kanadan Justin Trudeau herätti Intiassa myötähäpeää ja raivoa – pukeutui ”liian intialaisesti jopa intialaiselle” ja kutsui ministerin murhayrityksestä tuomitun miehen illalliselle

    10. 10

      ”Halusin vatsani räjähtävän” – Gabrielle Deydier söi itsensä 150-kiloiseksi kunnes tajusi, että häntä haukkunut pomo oli väärässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    7. 7

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    8. 8

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    9. 9

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    10. 10

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Voittaako Iivo Niskanen olympiakultaa? HS seuraa – Niskanen karkumatkalla, Bolšunov ainoa uhka
    3. Tallinna tunnetaan upeasta ravintolatarjonnastaan – Listasimme 10 ruokapaikkaa, joissa kannattaa syödä juuri nyt
    4. 100-vuotisjuhlia viettävän Viron taide näkyy ja kuuluu Suomessa – HS listasi tapahtuma­tärpit moneen makuun
    5. 24. helmikuuta: Aku Valtakoski on täynnä vallankumousriemua, mutta Elvi-morsianta Akun intoilu ei vakuuta
    6. Puistotyöntekijät tuhosivat nykytaideteoksen roskana, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”
    7. Kaupan alalta katosi vuodessa 11 000 tekijää, vaikka työllisyys koheni – työpaikat siirtyvät nyt huimaa vauhtia alalta toiselle
    8. ”Pieni poikalapsi annetaan kasvatiksi lapsirakkaaseen perheeseen” – Sisällissota toi Helsinkiin vain lyhyen kaupunkisodan, mutta myös pitkän nälän, rikollisuuden, ruumiita ruuhkaksi asti
    9. Kaikki hiihtomatkat urakoivalla Krista Pärmäkoskella jäljellä vielä ”valttikortti”
    10. Suomenlahdella seilaa pikkukaupunki, jossa raikuu alkuviikosta humppa ja viikonloppuisin teinipoppi – HS:n grafiikka näyttää, millainen kuhina Suomen ja Viron välillä päivittäin käy
    11. Aatos Erkko kuritti lähimpiä alaisiaan säälimättömästi – Kun Helsingin Sanomissa ei noudatettu hänen tahtoaan, toimituksessa tehtiin ”teloituksia”
    12. Näytä lisää