Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Yliopistoihin on monta väylää tulevaisuudessakin

Valmisteilla olevassa uudistuksessa aiotaan lisätä mahdollisuuksia siirtyä yliopistoon avoimen yliopiston opintoja suorittamalla.

Yliopistojen opiskelupaikat jaetaan tulevaisuudessa yhä useammin ylioppilastodistuksen perusteella. Silti yliopisto-opintoihin on tarjolla myös muita väyliä.

Yliopisto-opinnoista haaveilevat lukiolaiset eivät nykyisin pääse opiskelemaan riittävän nopeasti. ­Lisäksi opiskelijat valmistuvat liian usein jostain muusta koulutus­ohjelmasta kuin siitä, jossa he ovat aloittaneet opintonsa.

Suositut alat, kuten oikeustiede ja lääketiede, aiheuttavat tulpan yli­opistoon pääsyyn. Tästä seuraa ­noidankehä.

Monet niistä opiskelijoista, jotka eivät ole päässeet haluamaansa koulutusohjelmaan, aloittavat opintonsa jollain muulla alalla ja pyrkivät seuraavana vuonna uudelleen ensisijaisesti tavoittelemaansa paikkaan. Jos nämä opiskelijat pääsevät seuraavana vuonna suosikkialoilleen, heidän aiemmissa koulutus­ohjelmissaan jää tyhjiksi opiskelupaikkoja, jotka olisi alun perin voitu jakaa juuri kyseisistä aloista kiinnostuneille hakijoille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vyyhdissä yhdistyvät ajatukset ­oikeudesta päästä omalle unelma-alalle, omien edellytysten realistinen arviointikyky, hakijan vanhempien odotukset sekä hyvän koulutuksen hankkimisen paineet.

Tämä ei ole vain yliopistojen ­ongelma. Lukion opinto-ohjausta pitäisi kehittää, jotta se tukisi lukiolaisia yksilöllisemmin opiskelualan valinnassa. Myös yliopistojen koulutusohjelmien kuvauksia ja opinnoissa menestymisen edellytyksiä pitää selkeyttää.

Yliopistot joutuvat nyt uudis­tamaan opiskelijavalintaa nopeasti, eikä todistusvalinnan vaikutuksia ole ehditty analysoida kokeilun avulla. Tutkimustieto on kuitenkin ainoa tapa ohjata opiskelijavalintoja oikeaan suuntaan. Siksi on erittäin tärkeää tutkia, mitä todistusvalinnan laajenemisesta seuraa.

Ketkä valitaan kullekin alalle ja miten he menestyvät opinnoissaan? Kuka jää ulkopuolelle ja mitä heille tapahtuu? Kuinka moni todistus­valinnan kautta opiskelupaikan saanut lopulta valmistuu aloittamastaan koulutusohjelmasta?

Helsingin yliopisto koordinoi parhaillaan valtakunnallista valintakokeiden ­uudistusta. Hanke ei kohdistu vain todistusvalinnan laajentamiseen, vaan tavoitteena on kehittää monenlaisia väyliä yliopistoon.

Valintakokeista rakennetaan kevyempiä eli vähemmän valmistautumista ja lukemista vaativia. Tuoreilla ylioppilailla on näin yhtäläinen mahdollisuus valmistautua valintakokeeseen kuin aiemmin ylioppilaaksi kirjoittaneilla. Kuukauden valmistautumisaika alkaa ylioppilaskirjoitusten päättymisen jälkeen.

Uudistuksessa on tarkoitus lisätä mahdollisuuksia siirtyä yliopistoon avoimen yliopiston opintoja suorittamalla. Yliopistot ovat yhdessä linjanneet, ettei tähän vaadittaisi yhtä lukukautta enempää opintoja.

Menestyksekäs opiskelu yliopistossa edellyttää kiinnostusta ja motivaatiota alaa kohtaan. Avoimessa yliopistossa opiskellessaan hakija saa realistisen käsityksen siitä, millaisia sisältöjä alalla opiskellaan ja miten vaativaa yliopistossa opiskelu on. Toisaalta opiskelija saattaa huomata, että hänellä oli väärä kuva ­valitsemastaan alasta.

Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet eivät mene hukkaan, vaan ne voidaan myöhemmin sisällyttää osaksi tutkintoa.

Avoimen yliopiston väylä tarjoaa yliopistoille hyvät mahdollisuudet valita opiskelijat, jotka ovat jo osoittaneet kykynsä tietylle alalle. Opinnot avoimessa yliopistossa säästävät pitkällä aikavälillä yliopistojen koulutusohjelmien opetusresursseja.

Erikseen on pohdittava, miten avoimen yliopiston kautta koulutusohjelmaan tulleet saadaan integroitua muiden yliopisto-opiskelijoiden joukkoon. Avoimen yliopiston hyödyntäminen jättää yliopistoille autonomian päättää opintojen sisällöstä ja siitä, millaista opintomenestystä koulutusohjelmaan pääsemiseen vaaditaan.

Helsingin yliopistossa on jo ­usean vuoden ajan tarjottu tietojenkäsittelytieteessä avointa verkkokurssia, jonka suorittamalla voi ­saada alan opiskelupaikan. Verkkokurssi on ollut erittäin suosittu, ja sen kautta valitut opiskelijat ovat kiinnittyneet hyvin yliopisto-opintoihin ja menestyneet niissä.

Digitalisaatio mahdollistaa avoimen väylän laajentamisen. Verkkokurssit eivät vaadi fyysistä läsnä­oloa. Niitä voi suorittaa kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta.

Sari Lindblom

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vararehtori ja valtakunnallisen valintakokeiden kehittämisprojektin puheenjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Yhdysvaltain entinen presidentti Bush arvosteli kovin sanoin Trumpin ajan politiikkaa mainitsematta Trumpia

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Turkin EU-jäsenyysprosessia ei katkaista, vaikka maa kulkee väärään suuntaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    11. Näytä lisää