Pääkirjoitus
Maailmanpolitiikan näyttämö tulee Helsinkiin
Helsinki nousee hetkeksi maailmanpolitiikan valokeilaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat täällä maanantaina 16. heinäkuuta. Virallinen vahvistus kokouspaikasta saatiin torstaina, mutta Helsinkiä oli jo aiemmin uumoiltu tapaamispaikaksi.
Helsingin valintaa kokouspaikaksi voi pitää molempien suurvaltojen luottamuksen osoituksena Suomelle, vaikka itse tapaamisessa Suomella ei ole erityistä roolia. Presidentti Sauli Niinistölle tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti molemmat suurvaltajohtajat. Niinistö aikoo keskusteluissaan ottaa esille ainakin Itämeren turvallisuustilanteen ja Suomen arktiset tavoitteet.
Niinistön aktiivinen rooli vuoropuhelun ylläpitämiseksi kumpaankin suurvaltaan on voinut osaltaan vahvistaa Suomen mahdollisuuksia päästä isännäksi. Merkitystä on myös sillä, että Suomi on aiemminkin isännöinyt suurvaltatapaamisia. Kokouspaikan valinnassa merkittävää on myös turvallisuus ja logistiikka. Liittoutumattomana ja tunnetusti hyvin vakaana maana Suomi ja sen pääkaupunki sopivat isännän rooliin hyvin molempien suurvaltojen näkökulmasta.
Putinille matka Helsinkiin on lyhyt. Trump puolestaan saapuu Eurooppaan jo edellisellä viikolla ja osallistuu Naton huippukokoukseen Brysselissä sekä vierailee Britanniassa.
Kyseessä on Trumpin ja Putinin ensimmäinen virallinen huippukokous. Asialistalla ovat todennäköisesti ainakin keskeiset ongelmat, kuten Ukrainan ja Syyrian tilanne. Vaikka tapaamiselta ei odoteta varsinaisia läpimurtoja, suurvaltajohtajien vuoropuhelu on jo sinällään merkittävä asia. Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat huonommalla tolalla kuin vuosiin.
Kokous vaatii Helsingiltä mittavia järjestelyjä paitsi kokouspaikalla myös delegaatioiden ja kansainvälisen lehdistön majoittamisessa sekä liikenteen ja turvallisuuden hoitamisessa. Helsingillä on kuitenkin tähän tarvittavaa kokemusta ja osaamista, vaikka edellisestä huippukokouksesta onkin jo yli 20 vuotta aikaa. Silloin Helsingissä neuvottelivat Bill Clinton ja Boris Jeltsin.
Helsingin valintaa kokouspaikaksi voi pitää molempien suurvaltojen luottamuksen osoituksena Suomelle, vaikka itse tapaamisessa Suomella ei ole erityistä roolia. Presidentti Sauli Niinistölle tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti molemmat suurvaltajohtajat. Niinistö aikoo keskusteluissaan ottaa esille ainakin Itämeren turvallisuustilanteen ja Suomen arktiset tavoitteet.
Niinistön aktiivinen rooli vuoropuhelun ylläpitämiseksi kumpaankin suurvaltaan on voinut osaltaan vahvistaa Suomen mahdollisuuksia päästä isännäksi. Merkitystä on myös sillä, että Suomi on aiemminkin isännöinyt suurvaltatapaamisia. Kokouspaikan valinnassa merkittävää on myös turvallisuus ja logistiikka. Liittoutumattomana ja tunnetusti hyvin vakaana maana Suomi ja sen pääkaupunki sopivat isännän rooliin hyvin molempien suurvaltojen näkökulmasta.
Putinille matka Helsinkiin on lyhyt. Trump puolestaan saapuu Eurooppaan jo edellisellä viikolla ja osallistuu Naton huippukokoukseen Brysselissä sekä vierailee Britanniassa.
Kyseessä on Trumpin ja Putinin ensimmäinen virallinen huippukokous. Asialistalla ovat todennäköisesti ainakin keskeiset ongelmat, kuten Ukrainan ja Syyrian tilanne. Vaikka tapaamiselta ei odoteta varsinaisia läpimurtoja, suurvaltajohtajien vuoropuhelu on jo sinällään merkittävä asia. Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat huonommalla tolalla kuin vuosiin.
Kokous vaatii Helsingiltä mittavia järjestelyjä paitsi kokouspaikalla myös delegaatioiden ja kansainvälisen lehdistön majoittamisessa sekä liikenteen ja turvallisuuden hoitamisessa. Helsingillä on kuitenkin tähän tarvittavaa kokemusta ja osaamista, vaikka edellisestä huippukokouksesta onkin jo yli 20 vuotta aikaa. Silloin Helsingissä neuvottelivat Bill Clinton ja Boris Jeltsin.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitus Seuraa
- Donald Trump Seuraa
- Vladimir Putin Seuraa
- Helsinki Seuraa
- Sauli Niinistö Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24