Pääkirjoitus
Ilmastoteot eivät toteudu ilman asennemuokkausta
Ihmiskunnan riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja riippuvuuden vaikutukset maapallon ilmastoon ovat olleet puheenaiheina jo usean vuosikymmenen ajan. Konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat edenneet hitaasti, vaikka ensimmäisiä siihen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia on saatu aikaiseksi jo parikymmentä vuotta sitten.
Ilmastonmuutoksesta keskusteltiin pitkään kaukaiseen tulevaisuuteen kuuluvana asiana. Viime vuosina on tullut selväksi, että ilmaston lämpeneminen on jo edennyt eivätkä monet suuret uhkakuvat ole kuin muutamien vuosikymmenten päässä. Kun aikaperspektiivi on kymmeniä eikä satoja vuosia, jokainen alkaa ymmärtää, että kyse voi olla omana elinaikana tapahtuvista muutoksista.
Keskiviikkona julkistettu Kohti hiiletöntä liikennettä -raportti esittää rajujakin muutoksia suomalaiseen liikennepolitiikkaan ja verotukseen. Liikenteen ilmastopäästöt pitäisi saada vuoteen 2045 mennessä nollaan https://www.lvm.fi/-/liikenteen-paastot-nollaan-vuoteen-2045-mennessa-990321– siis alle 30 vuodessa.
Hieman yli kymmenen vuoden kuluessa Suomeen pitäisi saada 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin pitäisi loppua vuonna 2035 – jo 16 vuoden kuluttua.
On selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii muun muassa Suomen seuraavalta hallitukselta isoja päätöksiä. Tuoreen liikenneraportin linjaukset ovat niin kovia, että poliitikoilla tuskin riittää rohkeutta lähteä ajamaan niitä sellaisinaan.
Vaikka ilmastopolitiikka vaatii määrätietoisia otteita, ratkaisujen vaikutukset ja aikataulu on harkittava huolella.
Liikenneraportti toimii silti hyödyllisenä herättäjänä. Konkreettiset ehdotukset tekevät jokaiselle selväksi, minkä mittaluokan muutoksista on kyse.
Yritysten johdossa ilmastonmuutos on jo otettu tosissaan. Puhdas ja päästötön teknologia eivät ole enää korulauseita yritysten strategioissa vaan keskeinen osa toimintaa ja investointeja.
Samanlainen herätys ja asennemuokkaus on tarpeen myös kansalaisten keskuudessa, jotta he kykenevät asennoitumaan uudella tavalla aivan lähivuosikymmeninä edessä oleviin muutoksiin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ilmastonmuutoksesta keskusteltiin pitkään kaukaiseen tulevaisuuteen kuuluvana asiana. Viime vuosina on tullut selväksi, että ilmaston lämpeneminen on jo edennyt eivätkä monet suuret uhkakuvat ole kuin muutamien vuosikymmenten päässä. Kun aikaperspektiivi on kymmeniä eikä satoja vuosia, jokainen alkaa ymmärtää, että kyse voi olla omana elinaikana tapahtuvista muutoksista.
Keskiviikkona julkistettu Kohti hiiletöntä liikennettä -raportti esittää rajujakin muutoksia suomalaiseen liikennepolitiikkaan ja verotukseen. Liikenteen ilmastopäästöt pitäisi saada vuoteen 2045 mennessä nollaan https://www.lvm.fi/-/liikenteen-paastot-nollaan-vuoteen-2045-mennessa-990321– siis alle 30 vuodessa.
Hieman yli kymmenen vuoden kuluessa Suomeen pitäisi saada 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin pitäisi loppua vuonna 2035 – jo 16 vuoden kuluttua.
On selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii muun muassa Suomen seuraavalta hallitukselta isoja päätöksiä. Tuoreen liikenneraportin linjaukset ovat niin kovia, että poliitikoilla tuskin riittää rohkeutta lähteä ajamaan niitä sellaisinaan.
Vaikka ilmastopolitiikka vaatii määrätietoisia otteita, ratkaisujen vaikutukset ja aikataulu on harkittava huolella.
Liikenneraportti toimii silti hyödyllisenä herättäjänä. Konkreettiset ehdotukset tekevät jokaiselle selväksi, minkä mittaluokan muutoksista on kyse.
Yritysten johdossa ilmastonmuutos on jo otettu tosissaan. Puhdas ja päästötön teknologia eivät ole enää korulauseita yritysten strategioissa vaan keskeinen osa toimintaa ja investointeja.
Samanlainen herätys ja asennemuokkaus on tarpeen myös kansalaisten keskuudessa, jotta he kykenevät asennoitumaan uudella tavalla aivan lähivuosikymmeninä edessä oleviin muutoksiin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Liikenne Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24