Pääkirjoitus
Työaikalaki ehtii viimeisten joukossa eduskunnasta ulos
Nykyisen eduskunnan aika alkaa käydä vähiin. Istunnot loppuvat ensi viikolla, ja sitten alkaa edustajien vaaliloma. Joillekin edustajille lomasta tulee lopun elämän mittainen.
Viimeisten joukossa eduskunta ehtii vielä hyväksyä muutokset työaikalakiin. Lain toinen käsittely päättyi maanantaina. Jäljellä on enää lopullinen äänestys tänään keskiviikkona. Siinä vain päätetään, hyväksytäänkö laki vai ei.
Vaikka maassa ei enää ole poliittista hallitusta, työaikalakia tuskin hylätään sen vuoksi, että entiset hallituspuolueet muuttaisivat mieltään.
Työaikalaista kinasteltiin syksyllä työnantajien ja palkansaajien – erityisesti Akavan liittojen – välillä. Työnantajat olisivat halunneet, että myös asiantuntijatyö rajataan lain ulkopuolelle samaan tapaan kuin johtajien työ.
Akava vastusti jyrkästi, sillä juuri sen liitoissa on paljon yksityisellä työnantajalla työskenteleviä asiantuntijoita.
Asiantuntijatyö pysyi lopulta työaikalain piirissä, mutta samalla lakiin tuli uusi määritelmä: joustotyöaika. Siinä työntekijä voi pitkälle päättää itse, missä ja milloin töitä tekee.
Asiantuntijoiden työviikko tuppaa helposti venymään yli 40-tuntiseksi, vieläpä ilman eri korvausta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 ylemmistä toimihenkilöistä lähes joka viides teki yli 40 tunnin työviikkoa. Akavalaiset ylemmät toimihenkilöt myös matkustavat paljon työasioissa, mutta omalla ajalla.
Viime aikoina mielipidesivuiltahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006011947.html on saanut lukea siitä, kuinka joustava työaika – määritellyn työajan puuttuminen käytännössä kokonaan – haittaa vakavasti perhe-elämää. Töitä jatketaan yleisesti varsinaisen työajan päätteeksi illalla kotona.
Kahdeksantuntinen työpäivä oli alun perin vasemmistolaisen työväenliikkeen vaatimus. Se mainittiin osana Forssan ohjelmaa. Nimensä mukaisesti ohjelma hyväksyttiin Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903. Samassa kokouksessa työväenpuolue muutti nimensä Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi.
Onkin hivenen ironista, että nykyisin työpäivien pituuden rajoittamista vaativat nimenomaan ylemmät toimihenkilöt.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Viimeisten joukossa eduskunta ehtii vielä hyväksyä muutokset työaikalakiin. Lain toinen käsittely päättyi maanantaina. Jäljellä on enää lopullinen äänestys tänään keskiviikkona. Siinä vain päätetään, hyväksytäänkö laki vai ei.
Vaikka maassa ei enää ole poliittista hallitusta, työaikalakia tuskin hylätään sen vuoksi, että entiset hallituspuolueet muuttaisivat mieltään.
Työaikalaista kinasteltiin syksyllä työnantajien ja palkansaajien – erityisesti Akavan liittojen – välillä. Työnantajat olisivat halunneet, että myös asiantuntijatyö rajataan lain ulkopuolelle samaan tapaan kuin johtajien työ.
Akava vastusti jyrkästi, sillä juuri sen liitoissa on paljon yksityisellä työnantajalla työskenteleviä asiantuntijoita.
Asiantuntijatyö pysyi lopulta työaikalain piirissä, mutta samalla lakiin tuli uusi määritelmä: joustotyöaika. Siinä työntekijä voi pitkälle päättää itse, missä ja milloin töitä tekee.
Asiantuntijoiden työviikko tuppaa helposti venymään yli 40-tuntiseksi, vieläpä ilman eri korvausta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 ylemmistä toimihenkilöistä lähes joka viides teki yli 40 tunnin työviikkoa. Akavalaiset ylemmät toimihenkilöt myös matkustavat paljon työasioissa, mutta omalla ajalla.
Viime aikoina mielipidesivuiltahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006011947.html on saanut lukea siitä, kuinka joustava työaika – määritellyn työajan puuttuminen käytännössä kokonaan – haittaa vakavasti perhe-elämää. Töitä jatketaan yleisesti varsinaisen työajan päätteeksi illalla kotona.
Kahdeksantuntinen työpäivä oli alun perin vasemmistolaisen työväenliikkeen vaatimus. Se mainittiin osana Forssan ohjelmaa. Nimensä mukaisesti ohjelma hyväksyttiin Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903. Samassa kokouksessa työväenpuolue muutti nimensä Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi.
Onkin hivenen ironista, että nykyisin työpäivien pituuden rajoittamista vaativat nimenomaan ylemmät toimihenkilöt.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Lainsäädäntö Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Työelämä Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24