Pääkirjoitus
Kazakstanin presidentti haluaisi näyttää hallitun luopumisen mallia
Suomessa päättäjät joutuvat jännittämään äänestäjien ratkaisuja hermostuneina, mutta monessa maailman maassa vaalit ovat johtajille oman uran helpoin vaihe. Esimerkiksi Kazakstanissa presidentti Nursultan Nazarbajev valittiin vuonna 2015 viidennelle kaudelleen 97,7 prosentin ääniosuudella.
Jotta yksinvaltias saisi hyvän jälkimaineen, hänen täytyy ensin hankkia valta, sitten käyttää sitä taitavasti ja lopulta osata luopua.
Nazarbajev yrittää selvittää tämän kolmiottelun kunnialla. Hänestä tuli maansa ensimmäinen valtionpäämies, kun Neuvostoliiton hajotessa neuvostotasavalloista tuli itsenäisiä. Nazarbajev oli sattunut nousemaan alueen kommunistijohtajana huipulle juuri oikeaan aikaan.
Kolme vuosikymmentä kestänyt valtakausi on mennyt odotuksia paremmin. Alueeltaan laaja mutta väestöltään pieni maa Venäjän ja Kiinan välissä oli etnisesti hajanainen ja taloudellisesti heikko.
Kansalaiset eivät ole Nazarbajevin aikana nauttineet vapauksista, mutta talous on kehittynyt, koulutustaso on noussut, ja maa on hämmästyttävän onnistuneesti tasapainoillut suurvaltojen välillä. Keski-Aasian mittapuulla Kazakstan on onnistunut. Tosin kisa ei ole kova.
Nyt Nazarbajev yrittää näyttää mallia muille kaltaisilleen johtajille, miten presidentin tehtävästä voi myös luopua. Hän ilmoitti tällä viikolla eroavansa ja viittasi terveydellisiin syihin. 78-vuotiaan valtionpäämiehen kohdalla perustelussa voi hyvinkin olla perää.
Luopuminen on kuitenkin huolellisesti valmisteltu. Eikä Nazarbajev ei luovu kaikesta vallasta. Hän jatkaa esimerkiksi valtaansa hiljattain kasvattaneen turvallisuusneuvoston johdossa.
Nazarbajevin tytär Dariga Nazarbajeva puolestaan nousi tämän viikon järjestelyissä senaatin puhemieheksi.
Joidenkin arvioiden mukaan hallitun vallanvaihdon esikuva on Singaporen edesmennyt johtaja Lee Kuan Yew, joka väistyi pitkän valtakauden jälkeen maansa johdosta mutta asteittain.
Jos Nazarbajevin malli toimii, se voisi kiinnostaa esimerkiksi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Jotta yksinvaltias saisi hyvän jälkimaineen, hänen täytyy ensin hankkia valta, sitten käyttää sitä taitavasti ja lopulta osata luopua.
Nazarbajev yrittää selvittää tämän kolmiottelun kunnialla. Hänestä tuli maansa ensimmäinen valtionpäämies, kun Neuvostoliiton hajotessa neuvostotasavalloista tuli itsenäisiä. Nazarbajev oli sattunut nousemaan alueen kommunistijohtajana huipulle juuri oikeaan aikaan.
Kolme vuosikymmentä kestänyt valtakausi on mennyt odotuksia paremmin. Alueeltaan laaja mutta väestöltään pieni maa Venäjän ja Kiinan välissä oli etnisesti hajanainen ja taloudellisesti heikko.
Kansalaiset eivät ole Nazarbajevin aikana nauttineet vapauksista, mutta talous on kehittynyt, koulutustaso on noussut, ja maa on hämmästyttävän onnistuneesti tasapainoillut suurvaltojen välillä. Keski-Aasian mittapuulla Kazakstan on onnistunut. Tosin kisa ei ole kova.
Nyt Nazarbajev yrittää näyttää mallia muille kaltaisilleen johtajille, miten presidentin tehtävästä voi myös luopua. Hän ilmoitti tällä viikolla eroavansa ja viittasi terveydellisiin syihin. 78-vuotiaan valtionpäämiehen kohdalla perustelussa voi hyvinkin olla perää.
Luopuminen on kuitenkin huolellisesti valmisteltu. Eikä Nazarbajev ei luovu kaikesta vallasta. Hän jatkaa esimerkiksi valtaansa hiljattain kasvattaneen turvallisuusneuvoston johdossa.
Nazarbajevin tytär Dariga Nazarbajeva puolestaan nousi tämän viikon järjestelyissä senaatin puhemieheksi.
Joidenkin arvioiden mukaan hallitun vallanvaihdon esikuva on Singaporen edesmennyt johtaja Lee Kuan Yew, joka väistyi pitkän valtakauden jälkeen maansa johdosta mutta asteittain.
Jos Nazarbajevin malli toimii, se voisi kiinnostaa esimerkiksi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Demokratia Seuraa
- Ihmisoikeudet Seuraa
- Kazakstan Seuraa
- Venäjä Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24