Pääkirjoitus
Euroviisut paljastavat politiikan senhetkisen asialistan
Urheilukilpailut ovat opettaneet, että maiden edustajien paneminen paremmuusjärjestykseen suuren huomion saattelemana on aina poliittista. On tärkeää saada näkyvyyttä ja tunnustusta omalle maalle joko tapahtuman järjestäjänä tai palkintopallin kautta.
Eurovision laulukilpailu todistaa samojen lainalaisuuksien pätevän myös musiikissa. Tällä viikolla Euroviisut järjestetään Tel Avivissa, koska Israelin edustaja voitti kilpailun viime vuonna.
Israelin valtion toimet herättävät paljon kritiikkiä, joten tapahtuman ympärillä on luvassa monenlaisia protesteja ja kannanottoja. Itse kilpailusta ei tiettävästi ole yksikään maa jäämässä pois.
Aiemmin on nähty myös osallistumisboikotteja. Yksi niistä oli 1960-luvun lopulla, kun kenraali Francisco Francon diktaattorina hallitsema Espanja sai vihdoin himoitsemansa voiton.
Ylellisissä puitteissa Madridissa järjestettyä kilpailua palkattiin suunnittelemaan jopa maailmankuulu taiteilija Salvador Dalí. Itävalta jätti kuitenkin sinä vuonna kilpailun väliin.
Franco halusi Espanjalle tunnustusta kahtia jaetun Euroopan länsipuoliskoon kuuluvana maana. Myös Israelin osallistumisessa Euroviisuihin on sama juonne: se ei halua samastua arabinaapureihinsa.
Suomalaiset ymmärtävät hyvin Euroviisuista saadun tunnustuksen arvon. Huono menestys oli vuosikymmeniä yksi kansallisista traumoistamme.
Euroviisut ovat osa läntisen Euroopan 1950-luvulla alkanutta henkistä yhdentymistä, joka sai vauhtia television läpimurrosta. Vaikka kyse ei olekaan valtiollisesta hankkeesta, kilpailu on paljastanut senhetkisen poliittisen asialistan.
Suuri taitekohta oli muurien murtuminen keskeltä Eurooppaa. Sen jälkeen on voitu tehdä havaintoja siitä, miten Venäjä on lähestynyt länttä tai miten sen suhteet naapureihin ovat kiristyneet.
Moni itsenäisyytensä saanut tai palauttanut maa on saanut kisamenestyksestä nostetta itsetuntoon.
Monet voimat repivät nyt Euroopan maita erilleen. Vaikka kiistat ovat näkyneet laulujen sisällössä, kilpailu kuitenkin kokoaa maat yhä samaan kisaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Eurovision laulukilpailu todistaa samojen lainalaisuuksien pätevän myös musiikissa. Tällä viikolla Euroviisut järjestetään Tel Avivissa, koska Israelin edustaja voitti kilpailun viime vuonna.
Israelin valtion toimet herättävät paljon kritiikkiä, joten tapahtuman ympärillä on luvassa monenlaisia protesteja ja kannanottoja. Itse kilpailusta ei tiettävästi ole yksikään maa jäämässä pois.
Aiemmin on nähty myös osallistumisboikotteja. Yksi niistä oli 1960-luvun lopulla, kun kenraali Francisco Francon diktaattorina hallitsema Espanja sai vihdoin himoitsemansa voiton.
Ylellisissä puitteissa Madridissa järjestettyä kilpailua palkattiin suunnittelemaan jopa maailmankuulu taiteilija Salvador Dalí. Itävalta jätti kuitenkin sinä vuonna kilpailun väliin.
Franco halusi Espanjalle tunnustusta kahtia jaetun Euroopan länsipuoliskoon kuuluvana maana. Myös Israelin osallistumisessa Euroviisuihin on sama juonne: se ei halua samastua arabinaapureihinsa.
Suomalaiset ymmärtävät hyvin Euroviisuista saadun tunnustuksen arvon. Huono menestys oli vuosikymmeniä yksi kansallisista traumoistamme.
Euroviisut ovat osa läntisen Euroopan 1950-luvulla alkanutta henkistä yhdentymistä, joka sai vauhtia television läpimurrosta. Vaikka kyse ei olekaan valtiollisesta hankkeesta, kilpailu on paljastanut senhetkisen poliittisen asialistan.
Suuri taitekohta oli muurien murtuminen keskeltä Eurooppaa. Sen jälkeen on voitu tehdä havaintoja siitä, miten Venäjä on lähestynyt länttä tai miten sen suhteet naapureihin ovat kiristyneet.
Moni itsenäisyytensä saanut tai palauttanut maa on saanut kisamenestyksestä nostetta itsetuntoon.
Monet voimat repivät nyt Euroopan maita erilleen. Vaikka kiistat ovat näkyneet laulujen sisällössä, kilpailu kuitenkin kokoaa maat yhä samaan kisaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Espanja Seuraa
- Euroviisut Seuraa
- Francisco Franco Seuraa
- Israel Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Televisio Seuraa
Kommentit