Pääkirjoitus
Nord Stream 2 voi päätyä osaksi kauppasotaa
Energiayhtiö Fortum, josta Suomen valtio omistaa enemmistön, toimii poliittisesti herkällä alueella. Yhtiö on silti saanut tehdä miljardi-investointeja Venäjälle hyvin tärkeällä energiasektorilla. Vastaavasti Fortumin tulo osakkaaksi Fennovoimaan auttoi hanketta eteenpäin.
Vuoden 2018 alussa Fortum teki ison kaupan Saksassa, kun se hankki vajaat puolet energiayhtiö Uniperista noin 3,8 miljardilla eurolla. Uniperin johto kävi kovaa kampanjaa kauppaa vastaan, eivätkä kiistat ole täysin ohi. Nykyään Fortumin omistusosuus on 49,99 prosenttia.
Uniper on yksi viidestä Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittajasta. Venäjältä Saksaan rakennettava putki on herättänyt myös huolta turvallisuudesta, ympäristöstä ja energiapolitiikan suunnasta.
Myös Yhdysvalloissa on putken vastustajia. Osa haluaa osoittaa kovaa linjaa Venäjän suuntaan, mutta esimerkiksi presidentti Donald Trump on avoimesti perustellut kantaansa sillä, että Saksan pitäisi venäläiskaasun sijaan ostaa nesteytettyä lng-kaasua Yhdysvalloista. Tiistaina Ukrainan presidentin virkaanastujaisiin osallistunut Yhdysvaltojen energiaministeri Rick Perry lupasi, että Yhdysvallat asettaa pakotteita kaasuputkihanketta vastaan.
Virallinen Suomi on varonut ottamasta poliittista kantaa Venäjän kaasuputkihankkeisiin. Viranomaiset ovat käsitelleet hankkeiden ympäristölupia, mutta julkinen keskustelu on ollut varsin laimeaa.
Silti suomalaisia kiinnostaa, kuinka realistisia Yhdysvaltojen pakotepuheet ovat ja miten ne vaikuttaisivat Fortumiin.
Yhdysvalloissa kongressin molemmat kamarit ja presidentti saattavat päästä sopuun pakotteista, mutta pakotteet vaikuttaisivat kaasuputkea rahoittavan yhtiön omistajiin vasta monen mutkan kautta. Esimerkiksi energiayhtiö Shell olisi kohteena ketjussa jo Fortumia aiemmin.
Nykyään on kuitenkin mahdollista, että pakotteita käytettäisiinkin kauppasodan lietsomiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Silloin niistä kärsisi toki myös Fortum, mutta se olisi vain sivujuonne, kun kaksi suurta talousaluetta aiheuttaisivat toisilleen merkittävää vahinkoa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Vuoden 2018 alussa Fortum teki ison kaupan Saksassa, kun se hankki vajaat puolet energiayhtiö Uniperista noin 3,8 miljardilla eurolla. Uniperin johto kävi kovaa kampanjaa kauppaa vastaan, eivätkä kiistat ole täysin ohi. Nykyään Fortumin omistusosuus on 49,99 prosenttia.
Uniper on yksi viidestä Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittajasta. Venäjältä Saksaan rakennettava putki on herättänyt myös huolta turvallisuudesta, ympäristöstä ja energiapolitiikan suunnasta.
Myös Yhdysvalloissa on putken vastustajia. Osa haluaa osoittaa kovaa linjaa Venäjän suuntaan, mutta esimerkiksi presidentti Donald Trump on avoimesti perustellut kantaansa sillä, että Saksan pitäisi venäläiskaasun sijaan ostaa nesteytettyä lng-kaasua Yhdysvalloista. Tiistaina Ukrainan presidentin virkaanastujaisiin osallistunut Yhdysvaltojen energiaministeri Rick Perry lupasi, että Yhdysvallat asettaa pakotteita kaasuputkihanketta vastaan.
Virallinen Suomi on varonut ottamasta poliittista kantaa Venäjän kaasuputkihankkeisiin. Viranomaiset ovat käsitelleet hankkeiden ympäristölupia, mutta julkinen keskustelu on ollut varsin laimeaa.
Silti suomalaisia kiinnostaa, kuinka realistisia Yhdysvaltojen pakotepuheet ovat ja miten ne vaikuttaisivat Fortumiin.
Yhdysvalloissa kongressin molemmat kamarit ja presidentti saattavat päästä sopuun pakotteista, mutta pakotteet vaikuttaisivat kaasuputkea rahoittavan yhtiön omistajiin vasta monen mutkan kautta. Esimerkiksi energiayhtiö Shell olisi kohteena ketjussa jo Fortumia aiemmin.
Nykyään on kuitenkin mahdollista, että pakotteita käytettäisiinkin kauppasodan lietsomiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Silloin niistä kärsisi toki myös Fortum, mutta se olisi vain sivujuonne, kun kaksi suurta talousaluetta aiheuttaisivat toisilleen merkittävää vahinkoa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Donald Trump Seuraa
- Energia Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Fortum Seuraa
- Nord Stream Seuraa
- Saksa Seuraa
- Suomi Seuraa
- Ulkopolitiikka Seuraa
- Venäjä Seuraa
- Yhdysvallat Seuraa
Kommentit