Pääkirjoitus
Saksalla olisi sekä syy että mahdollisuus höllätä vähän
Rahamarkkinoiden ”uusi normaali” muuttaa suhtautumista velkaan. Joillekin valtioille velan ottaminen on niin edullista, että sijoittajat ovat valmiita jopa maksamaan siitä, että ne velkaantuisivat. Jos tällaista ”miinuskorkoista” rahaa käyttää siten, että sillä luodaan työtä ja kasvua, niin vaikeahan sitä on väittää, että rahan lainaaminen olisi ihan tyhmää.
Velkaantumisen järkevyys riippuu tietysti siitä, kuka lainaa. Italia on jo ilmoittanut, että se ei aio säästellä, kuten EU-komissio on toivonut. Italia on ylivelkaantunut, ja on oletettavaa, että maan populistihallitus ei ohjaa rahaa niihin kaikkein viisaimpiin kohtiin: esimerkiksi ratkaisuihin, jotka kehittäisivät maan kroonisesti tehotonta taloutta.
Saksa on euromaiden joukossa kummajainen. Rahamarkkinoilla jonotetaan tarjoamaan maalle lainaa ja kilpaillaan siitä, kuka maksaa Saksalle eniten velkaantumisesta. Saksan korot ovat pakkasella jo kaikenmittaisilla velkapapereilla. Aiemmin kymmenvuotisen velan korko siirtyi miinukselle – nyt myös kolmenkymmenen vuoden paperit ovat miinuksella. Mutta Saksa ei höllää yhtään, ja perustuslakiin kirjattu velkajarru pitää. Saksa sanoo vain rahalle nein, vaikka asenteen muuttamiseen olisi sekä akuutteja että pitkän aikavälin syitä.
Saksan infrastruktuuri on päässyt rapistumaan. Maa ei ole esimerkiksi tietoteknisissä yhteyksissä sillä tasolla, jota voisi odottaa teollisuusjättiläiseltä.
Akuutiksi syyksi höllätä kelpaisi se, että maa näyttäisi nyt luisuvan kohti taantumaa. Saksan taloudesta kerätyt signaalit ovat hieman ristiriitaisia, mutta pääsääntöisesti ne näyttäisivät todistavan sen puolesta, että tämän vuoden aikana veto on alkanut hyytyä.
Torstain tietojen mukaan Saksan teollisuustuotanto kutistui selvästi edellisestä kuukaudesta. Erityisesti autoteollisuuden tuotannossa on ollut vaikeuksia.
Yhdysvaltojen nostattamien kauppasotien välinen yhteys korostaisi sekä Saksan tarvetta että sen mahdollisuutta muuttua. Epävarmuuden aika ajaa rahaa Saksan valtionlainojen kaltaisiin suojasatamiin, ja epävarmuuden aika syö Saksan kaltaisilta vientimahdeilta kasvua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Velkaantumisen järkevyys riippuu tietysti siitä, kuka lainaa. Italia on jo ilmoittanut, että se ei aio säästellä, kuten EU-komissio on toivonut. Italia on ylivelkaantunut, ja on oletettavaa, että maan populistihallitus ei ohjaa rahaa niihin kaikkein viisaimpiin kohtiin: esimerkiksi ratkaisuihin, jotka kehittäisivät maan kroonisesti tehotonta taloutta.
Saksa on euromaiden joukossa kummajainen. Rahamarkkinoilla jonotetaan tarjoamaan maalle lainaa ja kilpaillaan siitä, kuka maksaa Saksalle eniten velkaantumisesta. Saksan korot ovat pakkasella jo kaikenmittaisilla velkapapereilla. Aiemmin kymmenvuotisen velan korko siirtyi miinukselle – nyt myös kolmenkymmenen vuoden paperit ovat miinuksella. Mutta Saksa ei höllää yhtään, ja perustuslakiin kirjattu velkajarru pitää. Saksa sanoo vain rahalle nein, vaikka asenteen muuttamiseen olisi sekä akuutteja että pitkän aikavälin syitä.
Saksan infrastruktuuri on päässyt rapistumaan. Maa ei ole esimerkiksi tietoteknisissä yhteyksissä sillä tasolla, jota voisi odottaa teollisuusjättiläiseltä.
Akuutiksi syyksi höllätä kelpaisi se, että maa näyttäisi nyt luisuvan kohti taantumaa. Saksan taloudesta kerätyt signaalit ovat hieman ristiriitaisia, mutta pääsääntöisesti ne näyttäisivät todistavan sen puolesta, että tämän vuoden aikana veto on alkanut hyytyä.
Torstain tietojen mukaan Saksan teollisuustuotanto kutistui selvästi edellisestä kuukaudesta. Erityisesti autoteollisuuden tuotannossa on ollut vaikeuksia.
Yhdysvaltojen nostattamien kauppasotien välinen yhteys korostaisi sekä Saksan tarvetta että sen mahdollisuutta muuttua. Epävarmuuden aika ajaa rahaa Saksan valtionlainojen kaltaisiin suojasatamiin, ja epävarmuuden aika syö Saksan kaltaisilta vientimahdeilta kasvua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Eurooppa Seuraa
- Saksa Seuraa
- Talous Seuraa
- Velka Seuraa
Kommentit