Pääkirjoitus
Hallituskin toivoo tietoon perustuvia päätöksiä – ajoittain
Usean vaalikauden ajan oppositio on päässyt moittimaan hallitusten lainvalmistelun laatua.
Vähintään yhtä kauan hallitukset ovat halunnut edistää päätöksenteon pohjautumista tietoon.
Hallitusohjelman toteutumista käytännössä voi arvioida vaikkapa tämän viikon tapahtumien avulla.
Keskiviikkona Antti Rinteen (sd) hallitus sai tiukkaa palautetta lainsäädännön arviointineuvostoltahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006266975.html. Riippumattoman neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Nyt neuvosto puuttui poliittisesti epäsuositun aktiivimallin poistamista koskevaan lakiesitykseen.
Hiukan pisteliäästi neuvoston lausunto https://vnk.fi/documents/10616/15751976/Arviointineuvoston+lausunto+aktiivimallin+leikkureista+9.10.2019/2f4332cf-6b79-f52d-7e85-a889e221196d/Arviointineuvoston+lausunto+aktiivimallin+leikkureista+9.10.2019.pdf?version=1.0muistuttaa siitä, että tämäkin hallitus on ohjelmassaan korostanut tutkimuksellisen tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Lakiesitys aktiivimallin kumoamisesta kuitenkin annettiin ennen kuin mallin vaikutuksista tekeillä olevat tutkimukset ovat valmistuneet.
Poliittisesti hallituksen kiire on helppo selittää. Ministerit kaipaavat jo työnsä alkumetreillä näyttöjä päätöksistä. Edellisen hallituksen päätösten kumoaminen sopii hyvin siihen tehtävään.
Torstaina hallitus kuitenkin palasi jälleen tietoon perustuvan päätöksenteon linjalle, kun se hyväksyi strategisen tutkimuksen painopisteet ja teema-alueet ensi vuodellehttps://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-paatti-teemat-strategiselle-tutkimukselle-vuonna-2020.
Teemoja ovat ilmastonmuutos ja ihminen sekä tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko. Näitä poikkileikkaavana painopisteenä on yhteisöllisyys.
Aiheet ovat tärkeitä ja perusteltuja, mutta mukana on myös ripaus ironiaa.
Valtio käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston valitsemiin hankkeisiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Malli luotiin tuottamaan korkeatasoista tutkimustietoa yhteiskunnallisesti merkittävistä ongelmista.
Nyt päätöksenteon tietopohjaa vahvistavalla tutkimuksella halutaan siis selvittää, miten voitaisiin vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Yhtenä tutkimuskohteena voisi olla hallitusten tapa hyödyntää tutkimuksia. Onko parannusta tapahtunut, vai toistuvatko samat puutteet vaalikaudesta toiseen?
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Vähintään yhtä kauan hallitukset ovat halunnut edistää päätöksenteon pohjautumista tietoon.
Hallitusohjelman toteutumista käytännössä voi arvioida vaikkapa tämän viikon tapahtumien avulla.
Keskiviikkona Antti Rinteen (sd) hallitus sai tiukkaa palautetta lainsäädännön arviointineuvostoltahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006266975.html. Riippumattoman neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Nyt neuvosto puuttui poliittisesti epäsuositun aktiivimallin poistamista koskevaan lakiesitykseen.
Hiukan pisteliäästi neuvoston lausunto https://vnk.fi/documents/10616/15751976/Arviointineuvoston+lausunto+aktiivimallin+leikkureista+9.10.2019/2f4332cf-6b79-f52d-7e85-a889e221196d/Arviointineuvoston+lausunto+aktiivimallin+leikkureista+9.10.2019.pdf?version=1.0muistuttaa siitä, että tämäkin hallitus on ohjelmassaan korostanut tutkimuksellisen tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Lakiesitys aktiivimallin kumoamisesta kuitenkin annettiin ennen kuin mallin vaikutuksista tekeillä olevat tutkimukset ovat valmistuneet.
Poliittisesti hallituksen kiire on helppo selittää. Ministerit kaipaavat jo työnsä alkumetreillä näyttöjä päätöksistä. Edellisen hallituksen päätösten kumoaminen sopii hyvin siihen tehtävään.
Torstaina hallitus kuitenkin palasi jälleen tietoon perustuvan päätöksenteon linjalle, kun se hyväksyi strategisen tutkimuksen painopisteet ja teema-alueet ensi vuodellehttps://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-paatti-teemat-strategiselle-tutkimukselle-vuonna-2020.
Teemoja ovat ilmastonmuutos ja ihminen sekä tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko. Näitä poikkileikkaavana painopisteenä on yhteisöllisyys.
Aiheet ovat tärkeitä ja perusteltuja, mutta mukana on myös ripaus ironiaa.
Valtio käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston valitsemiin hankkeisiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Malli luotiin tuottamaan korkeatasoista tutkimustietoa yhteiskunnallisesti merkittävistä ongelmista.
Nyt päätöksenteon tietopohjaa vahvistavalla tutkimuksella halutaan siis selvittää, miten voitaisiin vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Yhtenä tutkimuskohteena voisi olla hallitusten tapa hyödyntää tutkimuksia. Onko parannusta tapahtunut, vai toistuvatko samat puutteet vaalikaudesta toiseen?
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Lainsäädäntö Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Valtioneuvosto Seuraa
Kommentit